100721

Kirkonseutu | No 10 • 2016

21.5.2016 Kirkonseutu 10/2016 7 Helena Raikas on tutkinut hautausmaiden kasvillisuutta liki 30 vuotta. Hautausmaa vai vihererämaa Moni harvinainen laji löytää turvapaikan hautakiven kyljestä. Laura Visapää Hollolan hauta-usmaalla kiven kupeessa kasvaa yksi ainoa kis-sankäpälä, tietää kasvitieteilijä Helena Raikas. Hän on tutkinut hautausmaiden kasvillisuutta kohta 30 vuotta, tuota kissankäpälääkin Helena Raikas on seurannut jo 20 vuotta. Hollolan hautausmaan kas-vitutkija on käynyt läpi neliö-metrin tarkkuudella lajistoinven-tointia tehdessään. Osa kasvila-jeista on vain muutaman sentin korkuisia eli ”rähmäkasveja” – niitä päässee tarkasti tutki-maan vain rähmälleen asettuen. Maatiainen ry on valinnut Hollolan kirkonkylän vuoden 2016 perinnemaisemaksi. Va-linnan perusteena ovat alueen merkittävät kulttuurihistori-alliset arvot sekä maisema- ja luontoarvot. Perinnemaisemat jaetaan perinnebiotooppeihin ja raken-nettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotoopit ovat kulttuuri-vaikutteisia, perinteisen laidun- ja niittotalouden muovaamia luontotyyppejä, kuten keto, niitty tai metsälaidun. Hollolan hautausmaalla ja sen laitamilla on säilynyt rikas kirjo vanhan kulttuurin seuralaiskasveja. Seu-rakunta on jo vuosia suojellut kirkon ympäristön keto- ja niittyalueita. - Luonnontilaisia alueita ei lannoiteta, ja alueet leikataan vain kerran kesässä siementen kypsymisen jälkeen, iloitsee He-lena Raikas. - Monet Hollolan hautaus-maan kasveista ovat arkeofyyt-tejä, muinaistulokkaita, jotka ovat saapuneet ja asettuneet ihmisen myötävaikutuksella Suomeen niin varhain, että niiden saapumisesta ei ole muistiinpanoja. Luonnontilaisilta haudoilta, hautausmaan laitamilta ja kiviai-doilta voi löytää samalla paikalla jo keskiajalla esiintyneitä vanhan kulttuurin seuralaiskasveja, kuten keltamo, ketohanhikki, ahopu-kinjuuri, peltolemmikki, valko-peippi ja siankärsämö. - Nämä kaikki kasvit kukois-tavat Hollolan hautausmaalla, tosin keltamo enää muutaman kasviyksilön ja valkopeippi vain kahden kasvuston voimin. Vii-sisädetyräkkiä kasvaa ainoastaan yhdellä vanhalla hiekkapintai-sella haudalla. Myös erittäin harvinainen kevätkynsimö on saanut sijansa samalta haudalta. Hollolan hautausmaalla kasvaa jopa uhanalaisuusluokitel-tuja kasveja, kuten silmälläpidet-tävä ketoneilikka ja satunnaisesti musta-apilakin sekä vaarantunut keltamatara. Ketoneilikka ja musta-apila, joita on hyvin harvinaisena kasvanut myös Lahdessa Levon hautausmaalla, ovat hentoja entisaikaisten kylä- ja laidunke-tojen kasveja. Niiden luontaiset kasvupaikat ovat umpeenkasva-neet, koska laiduntaminen on loppunut tai voimakaskasvui-sempi kasvillisuus on lannoitta-misen myötä rehevöitynyt. Ko-mealupiinin leviäminen on myös suuri uhka ketokasveille. - Keltamatara on harvinais-tunut sekä koneellistuneiden maankäyttömuotojen myötä että risteytymisen vuoksi. Eteläisen Suomen tienvarsien kookkaat ”keltamatarat” ovat keltamataran ja paimenmataran risteymää. Sama risteytyminen saattaa olla käymässä myös Hollolan hauta-usmaan keltamatarakasvustojen kohtaloksi. - Keltamataran esiintymistä hautausmailla selittävät lajille suotuisat kasvupaikkatekijät eli hiekkainen maa ja aurinkoisuus. Osasyynä lienee myös kasvin perinteinen käyttö: keltamatara on ollut lääke- ja värikasvi, mutta sitä on myös aseteltu vainajien alle arkkuihin, joten arkkuja kä-siteltäessä siemeniä on saattanut ripistä hautausmaalle. Hollolan hautausmaan uuden puolen laidassa on niitty ja tienvarsiketo, joiden lajeja inven-toidessaan FM Helena Raikas ja biologi Antti Hovi kiinnittivät huomiota kasveihin, jotka joko ovat harvinaisia Päijät-Hämeessä tai ilmentävät vanhaa kulttuuri-vaikutusta. Alueella ilahduttavat mäkitervakko ja hietalemmikki. Tienvarsikedolla kasvaa seudun ainoa mäkimeirami, jota yleensä esiintyy vain lounaisimmassa Suomessa. Kiviaidalla kasvava mäkiarho on harvinainen ete-läinen laji. Kapatuosianmäen alarin-teessä hautausmaan puolella on ketoalue, jonka valtalajeina ovat jänönapila ja karvaskallioinen. Ketokaistale vaihettuu niityksi monelle tutuin kasvein: hiiren-virna, kissankello, niittyleinikki, niittynätkelmä, puna-apila ja siankärsämö. Tienoon kasvillisuus on niin monipuolista, että Hollolan hautausmaan laitamilla järjeste-tään joka kesä luonnonkukkien päivän kasvikierros juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Moni ihastelee luonnon-kukkia hautausmailla ja niiden liepeillä, joillekuille luonnon-kukat ovat merkki huonosti hoidetuista hautausmaa-alueista. Moitteita ovat saaneet kivi-reunuksisten hautapaikkojen kapeat välialueet, jotka on jätetty luonnontilaisiksi. - Reunakivelliset haudat pitää ehdottomasti säilyttää, eikä niiden välejä pidä ajaa ko-neella. Näin annetaan vanhoille haudoille ja niiden vierustoille kehittyneille hienoille kasviyh-dyskunnille elinmahdollisuus. Liialla hoidolla hautausmaa muuttuu vihererämaaksi ja luonnon monimuotoisuus katoaa. Kärkölän seurakunta saa Helena Raikkaalta kiitosta luonnon monimuotoisuuden varjelemisesta. - Joka paikkaa ei ole nur-metettu, ja hiekkakäytävillä on jäänyt hietaorvokille ja punasol-mukille sijansa. Eri-ikäisistä lohkoista koos-tuva hautausmaa ja mahdolli-simman luonnontilaiset vanhat alueet voivat muodostua merkit-täviksi ja monipuolisiksi luon-tokohteiksi. Hoitamaton hauta voi olla sekä hyvin kaunis että kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kasvistollisesti erityisen rikas. Oikeanlainen hoitamatto-muus ei tarkoita haudalla kas-vavan metristä maitohorsmaa, koiranputkea tai nokkosta, vaan paikalla voi olla luonnonkas-veista koostuva pikku keto tai niitty. - Nurmettamaton hauta voi myös olla vuosikymmeniä esimerkiksi kielon, keltamak-saruohon, maahumalan tai suikeroalpin peittämä, kuten moni hauta esimerkiksi Lahden Vanhalla hautausmaalla. Joitakin luonnonkasveja kasvaa jokaisella hautausmaalla, ehkäpä lesken-lehti ja orvontädyke ovat saaneet siitä nimensäkin?, pohtii Helena Raikas. - Hautapaikan haltijatkin voivat vaikuttaa harvinaisten luonnonkasvien säilymiseen. Jos Hollolassa haudan haltija olisi kitkenyt kaiken pois, tuo ainoa kissankäpälä olisi kadonnut hau-tuumaalta jo kauan sitten. LUONNONKUKKIEN PÄIVÄN KASVIKIERROS HOLLOLAN KIRKON YMPÄRISTÖSSÄ sunnuntaina 19.6. kello 18. Lähtö esinemuseon luota sankarihautojen läheltä. Kasveista kertovat FM Helena Raikas ja FM Tuula Puttonen. ANTTI HOVI Hollolan hautausmaalla kasvaa jopa uhanalaisuusluokiteltuja kasveja, kuten silmälläpidettävä ketoneilikka.


Kirkonseutu | No 10 • 2016
To see the actual publication please follow the link above