Ruumiinavauksen merkitys patologian opetuksessa 1/2013 Moodi 33 Sairaaloiden suorittamien lääketie-teellisten ruumiinavausten mää-rissä on tapahtunut vähenemistä jo pitkään, ja kyseessä on yleiseu-rooppalainen kehityssuunta. Tä-mä on vaikeuttanut patologian (tautiopin) opetuksen järjestämistä lääketieteen opis-kelijoille, ja merkitsee myös puutetta pa-tologian erikoislääkärikoulutuksessa. Ar-tikkelissa luonnehditaan ruumiinavausten merkitystä lääketieteen opetuksessa ja yk-silöidään niitä ongelmia, joita vähentyneet avausmäärät ovat aiheuttaneet, sekä kuva-taan toimenpiteitä, joilla opetuksen ongel-miin on etsitty ratkaisua. Ruumiinavauksen asema patologian opetuksessa Ruumiinavaus on kuulunut osana euroop-palaiseen lääketieteen opetukseen jo vuo-sisatoja. Havainnollisuutensa ja konkreet-tisuutensa vuoksi se on edelleen lääketie-teen opiskelijoiden suosikki kurssikritii-keissä ja muissa opetuksen palautemuo-doissa. Vuosi vuodelta opiskelijat ilmoit-tavat kommenteissaan, että ruumiinavaus on eräs parhaita opetusmuotoja patologian kurssilla, ja patologian kurssi puolestaan koetaan erääksi antoisimmista kursseista opintojen prekliinisessä vaiheessa. Opiske-lijat olisivat halukkaita osallistumaan use-ampaankin ruumiinavaukseen kuin mitä avausmäärien vuoksi nykytilanteessa on mahdollista järjestää. Mitä avauksissa sitten voi oppia? Yleensä lääketieteen opiskelijoita viehättää se, että he patologian kurssilla pääsevät ensi ker-taa tekemisiin oikeiden potilastapausten ja potilastietojen kanssa. Avausten kysymyk-senasettelut ja niihin liittyvät taustatapah-tumat ovat selvästi jo osa sitä käytännön lääkäriyttä, jota kohti he ovat ponnistele-massa. Monille ruumiinavaukset tarjoavat tervetulleen mahdollisuuden kerrata ana-tomian kurssilla ehkä pintapuolisesti opit-tua ihmisen anatomiaa. Avaustilanteen havainnollisuus ja oppi-materiaalin konkreettisuus ovat opiskeli-jan kannalta ainutlaatuisia ja ainutkertai-sia mahdollisuuksia. Patologian opetuk-sen vainajat eivät ole formaliinifiksoituja, ja opetustilanteessa pyritään tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuus leikellä ja tutkia rakenteita itse. Samat mahdollisuudet pä-tevät myös tautien aiheuttamiin elinmuu-toksiin, jotka ovat havainnollisesti tutkit-tavissa opetustilanteissa. Esimerkiksi tule-ville kirurgisten alojen lääkäreille avaukset tarjoavat mahdollisuuden tutkia anatomi-sia rakenteita ja tautimuutoksia myös ope-raatioreittien ulkopuolelta. Vastaavan ope-tuksen antaminen muilla tavoilla, vaikkapa mallinukeilla tai virtuaalisilla välineillä ei voi koskaan korvata todellista “hands-on” -tilannetta. Korvaavia opetusmuotoja ruumiinavausten vähentyessä Useimmissa Suomen lääketieteellisissä tie-dekunnissa on jouduttu kehittämään kor-vaavia opetusmuotoja sellaisten tilantei-den varalle, jolloin lukujärjestyksen mu-kaisena opetusajankohtana ei ole saatavis-sa sopivia opetusvainajia. Tällöin on en-sin yhdistetty tavanomaisia 5–7 opiskelijan pienopetusryhmiä suuremmiksi ryhmik-si, pyrkimyksenä näin turvata edes jonkin-lainen kontakti oikeaan avaustilanteeseen. Ryhmäkoon kasvattaminen on kuitenkin huono keino, koska tungoksen lisääntyes-sä avauspöydän ympärillä eivät kohtuulli-nen näkyvyys ja havainnollisuus ole enää mahdollisia. Toisena keinona opettajat ovat varautu-neet ruumispulaan jo ennalta valmistamal-la videotallenteita opetuskauden ulkopuo-lella tehdyistä mielenkiintoisista avauksis-ta. Näitä voidaan sitten esittää luentosalis-sa opettajan kommentoidessa ja pyrkiessä interaktiiviseen keskusteluun videotallen-teen sisällöstä. Kolmantena keinona seurataan konfe-renssilaitteiston avulla täydestä luentosa-lista käsin obduktiosalissa suoritettavaa ruumiinavausta suorassa kuva- ja keskus-teluyhteydessä. Tekniikan kehittyminen on tehnyt kuvan ja äänen laadusta erittäin hyvää, ja avauslöydösten näkyvyys nyky-tekniikalla onkin hyvä, usein erinomainen. Avausta suorittava opettaja ja luento-salissa oleva opettaja voivat keskustella avauslöydöksistä keskenään ja luentosalis- 6/2015 Moodi 201 ILMO LEIVO Kirjoittaja on professori Turun yliopistosta. RUUMIINAVAUKSET OVAT MUUN MUASSA HAVAINNOLLISUUTENSA VUOKSI OPETUKSESSA TÄRKEITÄ. NIILLE ON JOUDUTTU KEHITTÄMÄÄN KORVAAVIA OPETUS-MUOTOJA, ESIMERKKINÄ KLIINIS-PATOLOGINEN KONFERENSSI.
Moodi No 6 / 2015
To see the actual publication please follow the link above