Jaana Laitinen Hilkka Ylisassi Merja Turpeinen Valmistautumisvaiheessa: • Osallistetaan - osallistutaan yhdessä arviointiin ja kehittämiseen Vakiintumisvaiheessa: • Jatketaan kehittämistä ja päätetään seuraavasta arvioinnista Jokainen osallistuu jatkuvaan terveyttä edistävien tekijöiden arviointiin ja kehittämiseen työpaikalla ja omassa työssään. Omaksutaan terveyden edistämisen arviointi ja kehittäminen osaksi työnteon ja työyhteisön käytäntöjä TYÖPAIKAN JOHTO Liitetään terveyden edistämisen arviointi- ja kehittämistyö organisaation strategiaan, kehittämiseen ja esimerkiksi työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön TYÖSUOJELU TYÖTERVEYSHUOLTO Arviointivaiheessa: • Arvioidaan kehittämisen toteutumista ja tuloksia • Tullaan tietoiseksi jatkokehittämistarpeista • Opitaan yhteisen kehittämisen onnistumisista, haasteista, ratkaisuista ja aikaansaaduista muutoksista Kuvio 1. Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä YHTEYSHENKILÖ Tilanteen kartoitusvaiheessa: • Arvioidaan työyksikön tilanne • Hahmotetaan työn voimavara- ja kuormitustekijät Tavoitteiden määrittelyvaiheessa: • Muotoillaan tarpeet tavoitteiksi Ratkaisuvaiheessa: • Priorisoidaan tavoitteet yhdessä • Kehitetään ja päätetään ratkaisut yhdessä • Laaditaan toimintasuunnitelma, aikataulu ja vastuutetaan toteutus Muutosvaiheessa: • Kokeillaan yhdessä kehitettyjä toimenpiteitä • Saadaan aikaan muutoksia TYÖNTEKIJÄT ESIMIEHET minen työpaikalla -määritelmään (workplace health promotion,WHP). Tämä on työnantajan, työntekijöiden ja yhteisön yhteistoimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia työssä. Hyvinvointivaikutukset voidaan saavuttaa yhteistoiminnalla, joka parantaa työn organisointia ja työympäristöä, edistää aktiivista osallistumista, rohkaisee henkilökohtaista kehitystä ja edistää voimaantumista toimintaan (ENWHP 2014). Yhteiskehittämisen vakiintuminen työterveysyhteistyön toimintatavaksi on osoittautunut kuitenkin haastavaksi prosessiksi. Selvitimme yhteiskehittämisen vaikuttavuutta ja vakiintumista sekä niitä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa ”Edellytykset vaikuttavaan terveyden edistämiseen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä”. Mukana oli seitsemän Työterveyslaitoksen vuosina 2004–2014 toteuttamaa hanketta, joissa pyrittiin vakiinnuttamaan yhteiskehittämistä terveyden edistämisen toimintatavaksi erilaisilla työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Mukana oli eri toimialoilta yhteensä 36 työpaikkaa tai työyksikköä. Työterveyshuolloista mukana oli 23 yksikköä. Yhte i skehi t t ämis en omaksumisessa työterveysyhteistyön toimintatavaksi oli keskeistä aktiivisesti osallistuva työpaikan johto tai HR, jotka tiedostivat terveyden edistämisen tarpeet, olivat innostuneita yhteiskehittämisestä ja vakiinnuttivat toimintatavan työpaikan käytäntöihin. Työterveysyhteistyön osapuolten tottumus osallistavaan päätöksentekoon edisti yhteiskehittämisen omaksumista terveyden edistämisen toimintatavaksi. Työterveyshuollon osalta tärkeäksi arvioitiin aktiivinen roolinotto työpaikalla. Mahdollisuudet tiedonsaantiin ja työpaikan toiminnan muuttamiseen arvioitiin kuitenkin rajalliseksi. Työpaikan johto ja esimiehet voivat rajoittaa työterveyshuollon osallistumista tai työterveyshuolto voi itse rajata itsensä ulkopuolelle työpaikan ongelmien ratkaisusta. Työterveyshuollon edustajan toiminta on lisäksi aina sidoksissa työterveyshuollon Työterveyshoitaja 1/17 9
Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above