Page 5

Tyoterveyshoitaja | 2017 No1

puolessa mukana olleista yrityksistä ja niiden yksiköistä. Merkittävin kustannuserä oli sairauspoissaolojen välittömät kustannukset, joiden osuus vaihteli 50–85 % työkyvyttömyyskustannuksista. Palkkasummaan suhteutettuna työkyvyttömyyskustannusten muutos oli tutkituissa yrityksissä -2 %–1,5 %. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 viisi ja 2010–2013 kahdeksan yritystä saavutti nettohyötyä investoinneillaan työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Tutkimuksessa parhaiten menestyneiden yritysten työkyvyttömyyskustannuksissa saatu nettohyöty koko Suomen kansan-talouden tasolle vietynä tarkoittaa noin 800 miljoonan euron säästöjä ja bruttokansantuote kasvaisi 0,4 % vuoden 2015 tasosta. Yritykset, jotka olivat kehittäneet sekä sisäiseen että ulkoiseen yhteistyöhön toimintatapoja ja yhteistyömalleja, joilla sujuvoitettiin yhteistoimintaa, haettiin ennakoivasti ratkaisuja ja toimittiin aktiivisesti yksilöllisissä ongelmatilanteissa, onnistuivat parhaiten työkyvyttömyysmenojen hallinnassa. Näissä yrityksissä työkykyriskin ja työturvallisuuden johtaminen oli integroitu yhteen ja ne olivat osa tuotantoa ja henkilöstön johtamista. Jokainen toimija tiesi roolinsa ja saattoi luottaa, että yhteisesti sovitut asiat pitävät. Parhaimmillaan varhaisen puuttumisen ja tuen malleilla päästiin puuttumaan työkyvyttömyyttä ennakoiviin tekijöihin jo ennen kuin sairauspoissaoloja syntyi tai ne pitkittyivät. Yritysten oman toiminnan lisäksi tarvitaan henkilöstön työkykyä tukevia palveluja, joita Suomessa tarjoavat ennen muuta työterveyshuolto ja työeläkeyhtiöt. Tutkimuksessa olevat yritykset tekivät yhteistyötä työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kesken enemmän kuin tapaturmavakuutusyhtiön. Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyskustannuksiin voidaan vaikuttaa, mutta ei yksittäisillä toimilla. Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, toimijoiden hyvä yhteistyö ja tavoitteiden vieminen "Parhaimmillaan varhaisen puuttumisen ja tuen malleilla päästiin puuttumaan työkyvyttömyyttä ennakoiviin tekijöihin jo ennen kuin sairauspoissaoloja syntyi tai ne pitkittyivät" käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yhteisvaikutuksella työkyvyttömyyskustannuksia onnistuttiin alentamaan. Näissä yrityksissä työkykyä tukevat ja palauttavat toimenpiteet oli kohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yhteistoiminta oli koordinoitua. Erityisen tärkeää on pitää henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvät asiat esillä, kun yrityksissä tapahtuu muutoksia. Esimiesten ja henkilöstön mukana olo työhyvinvointia ja työkykyä tukevien toimenpiteiden suunnittelusta niiden toteuttamiseen ja arviointiin ei kaikin osin ole kunnossa. Keskeisimpänä syynä tähän oli omassa tutkimuksessamme ajan ja tiedon puute. Hyvällä työkykyjohtamisella on suuri taloudellinen merkitys isoissa yrityksissä. Pienissä hyötyä on vaikeampi näyttää. Voidaan silti sanoa, että niissäkin yrityksen menestyminen riippuu johdon ja henkilöstön hyvästä työvireestä ja nopeasta toiminnasta, jos työkykyä uhkaavia tekijöitä ilmaantuu. Työkyvyttömyysmenojen lisäksi on yrityksissä oltava nykyistä paremmin selvillä myös työkyvyttömyyden ehkäisyyn tehdyistä taloudellisista ja toiminnallisista investoinneista. Timo Leino Ylilääkäri Irmeli Pehkonen Erikoistutkija Jarno Turunen Erityisasiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos http://news. cision.com/fi/ tyoterveyslaitos/r/ rahatehokkaampaan -kayttoontyokykyjohtamisessa, c20795 72 Työterveyshoitaja 1/17 5


Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above