Page 4

Tyoterveyshoitaja | 2017 No1

TEHOA TYÖKYKYJOHTAMISEEN – YHTEISTYÖLLÄ TULOSTA Työterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia yritysten työkykyjohtamisen eroja ja sen vaikutusta työkyvyttömyysinvestointien ja työkyvyttömyysmenojen väliseen suhteeseen eli saivatko yritykset nettohyötyä vai menettivätkö ne rahaa. Tutkimukseen osallistui kymmenen suomalaista suuryritystä, joista tarkasteltiin yhteensä 20 taloudellista yksikköä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa takautuvasti aikaväliltä 2008–2013. Työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytettyjen investointien määrä oli vuosina 2010–2013 keskimäärin 900 e (71–3400 e) henkilötyövuotta kohden. Yritykset lisäsivät investointejaan työkyvyttömyyden ehkäisyyn seuranta-aikana noin 0,25–1,5 % palkkasummasta. Sairauspoissaoloista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työkyvyttömyyseläkemaksuista koostuvat työkyvyttömyyskustannukset olivat keskimäärin 2600 e (1045–4700 e) samalla ajanjaksolla. Työkyvyttömyyskustannukset henkilötyövuotta kohden pienenivät noin Henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista ei voi pitää huolta ilman, että työkykyasiat ovat mukana yritysjohdon työssä ja työn johtamisessa päivittäin. Yritysjohdon, esimiesten ja työntekijöiden pitää olla selvillä työkykytoiminnan tavoitteista ja siitä mihin rahaa käytetään ja mitä sillä on saatu aikaiseksi. Pelkkien työkyvyttömyyskustannusten tuijottaminen ei riitä. Seurantaa varten pitää sopia niin ennakoivat kuin pitkän tähtäimen mittarit, sillä työkykyjohtamisen tulokset ovat saavutettavissa usein vasta pitkäjänteisellä työllä. 4 Työterveyshoitaja 1/17


Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above