Tupakointi keskeisin työkykyä alentava terveysriski KEUHKOAHTAUMATAUTIA HAVAITTU ALLE 30-VUOTIAILLAKIN Keuhkoahtaumatauti on yleinen ja lisääntyvä kansansairaus, jonka diagnosointia tulisi parantaa ja liittää siihen tupakasta vieroitus. Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa. Lisäksi lääkehoidolla voidaan vähentää oireita, kuten hengenahdistusta rasituksessa. Keuhkoahtauma ei estä yleensä työn tekemistä. Keuhkoahtaumatauti on yleinen ja lisääntyvä kansansairaus, jonka diagnosointi ja asianmukainen hoito vaativat terveydenhuollon ammattilaisilta valppautta ja aktiivista otetta. Työikäisen väestön tupakasta vieroitus on parasta sairauden ennaltaehkäisyä ja hoitoa, toteaa Filhan, tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestön, asiantuntijalääkäri Lauri Peltonen. - Tupakoitsija tottuu omaan olotilaansa pikkuhiljaa ja luulee, että hengenahdistus, aamuyskä ja limaisuus kuuluvat normaaliin arkeen, sanoo terveysasiantuntija Maija Kolstela Hengitysliitosta. Hän toivookin, että työterveyshoitaja kysyisi henkilön tupakkahistoriasta. - Aina voi kysyä neutraalisti, kuinka kauan on polttanut, millaisia määriä on polttanut ja onko nykyisessä tai aiemmissa työpaikoissa tehnyt töitä, jotka voivat altistaa keuhkosairaudelle, neuvoo Kolstela. - Tupakan ohella keuhkoahtauman voivat aiheuttaa myös erilaiset pölyt, huurut, höyryt ja toisaalta perinnöllinen entsyymipuutos, kuvaa terveystieteen maisteri Maija Kolstela, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, työterveyshoitaja. Kolstelan mielestä on tärkeää, että ihmiset saavat oikeaa tietoa, ettei ketään syyllistetä ja että tauti diagnosoidaan mahdollisimman varhaisessa vaihteessa. - Tupakoitsijoilla itsellään on usein tunne, etteivät he kehtaa mennä oireidensa takia lääkäriin, koska kokevat, että sairaus on itse aiheutettu, sanoo Kolstela. Tupakointi vaurioittaa elimistöä yksilöllisesti ja sairastumiseen vaikuttavat myös geenit ja ympäristön altisteet. - Tupakoinnissa ei ole turvarajaa. 10 vuottakin tupakointia voi riittää keuhkoahtaumataudin alkamiseen. Keuhkoahtaumaa on ha- vaittu jo 30-vuotiailla ja sitä nuoremmillakin, muistuttaa Kolstela. Tupakointiin kehittyy nopeasti nikotiiniriippuvuuden ohella psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Työterveyshuolto tekee arvion korvaushoidon tai lääkityksen tarpeesta. - Potilaan oire-, sairaus- ja tupakkahistorian perusteella lääkärille voi herätä epäily keuhkoahtaumataudista. Lääkäri määrää epäilyn perusteella jatkotutkimuksia eli useimmiten ainakin keuhkokuvan sekä spirometrian, jonka avulla mitataan keuhkojen kapasiteettia, toimintakykyä sekä mahdollista ilmateiden ahtaumaa. Keuhkoahtauma diagnoosi tehdään spirometriatulosten sekä potilaan anamneesin perusteella, kuvaa asiantuntijalääkäri Lauri Peltonen diagnosoinnin prosessia. KEUHKOAHTAUMAA VOIDAAN HOITAA Filhan asiantuntijalääkäri Lauri Peltosen kokemuksen mukaan yleisin sairauteen liittyvä väärinkäsitys terveydenhuollossa ja potilaiden keskuudessa on, että keuhkoahtaumataudille ei olisi paljoa tehtävissä. - Tämä ei pidä paikkansa, vaan taudin kulkuun sekä omaan elämänlaatuunsa potilas voi vaikuttaa monin tavoin, sanoo asiantuntijalääkäri Peltonen. Yksi sairauden hoitoon liittyvä väärinkäsitys on, että lääkehoito olisi keuhkoahtaumataudin tärkein hoito. - Lääkehoidolla pystytään vaikuttamaan lähinnä oireiden runsauteen. Kuitenkin potilaan kokonaistilanteeseen ja elämänlaatuun sekä taudin etenemiseen vaikuttavat eniten tupakasta luopuminen, 34 Työterveyshoitaja 1/17
Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above