aktiivinen liikunta ja muutenkin aktiivinen elämänasenne sekä mahdollisimman monipuolinen ravinto, sanoo Lauri Peltonen Filhasta. - On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset kannustavat tupakoivia potilaita lopettamaan tupakoinnin, koska se parantaa potilaiden toimintakykyä monin tavoin, hidastaa taudin etenemistä ja parantaa ennustetta, sanoo Peltonen. Maija Kolstela Hengitysliitosta painottaa myös liikunnan merkitystä, jotta hengityslihakset pysyvät kunnossa. Hengästyminen ei ole vaarallista. - Lisäksi asiakkaalle kannattaa puhua käsihygieniasta ja tarjota kausi-influessarokotetta, jotta sairastuneet keuhkot eivät saa lisää rasitusta hengitystieinfektioista, sanoo Maija Kolstela Hengitysliitosta. TYÖKYVYN ARVIOINTI Työterveyslaitos on julkaissut suomeksi Ruotsin sosiaalihallituksen ohjeistuksen sairaaksikirjoittamista varten. Sillä ei ole virallista asemaa Suomessa, mutta TTL toivoo, että lääkärit tutustuisivat siihen. Ohjeistuksen mukaan keuhkoahtauman lievähköissä tapauksissa sairaaksikirjoittaminen ei ole perusteltua, jos potilaan työ on fyysisesti kevyttä. Työkyky alenee ainoastaan fyysisesti raskaiden töiden osalta, jolloin ensisijainen toimenpide on muuttaa työn kuormitusta, ei ensikädessä sairaaksikirjoittaminen. Vaikeassa keuhkoahtaumatautitapauksessa potilas kirjoitetaan sairaaksi, jos hän ei jaksa kulkea työpaikalleen. Mikäli tauti vaikeutuu esimerkiksi hengitysinfektioiden yhteydessä, potilas voi tarvita sairaaksikirjoittamista, koska tautien yhteisvaikutus voi alentaa toimintakykyä huomattavasti. Tämä koskee keuhkoahtaumataudin varhaisessa vaiheessa olevia. MISTÄ TIETOA? - Kun asiakas kuulee ensimmäistä kertaa diagnoosin, hän hämmentyy, eikä usein muista, mitä lääkäri vastaanotolla on kertonut. Silloin olisi hyvä, että henkilölle olisi jaettavana jotain materiaali mukaan, sanoo Maija Kolstela Hengitysliitosta. Hengitysliiton verkkosivuilta löytyy paljon tietoa ja sieltä voi tilata esitteitä. Paikallisyhdistykset tukevat hengityssairaan ja hänen omaistensa arkea. Yhdistyksestä riippuen ne tarjoavat mm. liikuntaryhmiä sekä vertais- ja keskustelutukea. - Keuhkoterveysjärjestö Filha järjestää tupakkavieroituskoulutusta terveydenhuollon ammattilaisille. Filhan verkkosivuilla on myös saatavilla tukimateriaalia sekä yksilö- että ryhmävieroituksen tueksi, kertoo erityisasiantuntija Patrick Sandström Filhasta. - Savuton kunta ohjelmassa tuetaan kuntia ja muita työnantajia savuttomuuden toteuttamisessa ja keskeinen keino on tupakoinnin lopettamisen tuki. Tähän tarkoitukseen on kehitetty ”28 päivää ilman” -lopettamisen tukimalli, johon on tarjolla koulutusta, hän jatkaa. Hengitysliiton maksuttomasta Stumppi-neuvontapuhelimesta saa myös tukea ja ohjausta tupakoinnin lopettamiseksi. Sinne voi soittaa nimettömänä ja asiakas voi saada halutessaan oman valmentajan, joka soittaa sovittuina aikoina. Stumpin nettisivuilla on blogeja ja keskustelupalsta. Lisäksi sieltä löytyy terveysalan ammattilaiselle tarkoitettu StumppiPro-sivusto, jonne pääsee käyttäjäksi rekisteröitymällä. TUE TYÖNANTAJAA SAVUTTOMUUTEEN Tupakointi on keskeinen työikäisten työkykyä ja terveyttä vahingoittava terveysriski, joka olisi estettävissä. Tupakointi lisää sairauspoissaoloja sekä nostaa riskiä sairastua sydän-, verenkierto- ja hengityselinten sairauksiin. Myös toistuvat tulehdussairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat liittyvät tupakointiin. Joka vuosi 40 prosenttia 15–64-vuotiaista tekee vähintään yhden vakavan yrityksen tupakoinnin lopettamiseksi. Suurin osa tupakoijista haluaa lopettaa ja iso osa on yrittänyt sitä useamman kerran. Tupakoinnin lopettaminen ilman tukea voi olla vaikeaa. Työnantajan ja työyhteisön tuki on tärkeää. Työterveyshuollolla on hyvä mahdollisuus kannustaa työnantajaa savuttomaan työpaikkaan ja viedä asiaa eteenpäin yhdessä työntekijöiden kanssa. Työnantajan kannattaa tukea työntekijöiden tupakkavieroitusta. Päivittäin tupakoiva maksaa työnantajalle keskimäärin 1 300–2 000 euroa vuodessa. Työntekijälle, joka polttaa askin päivässä, sauhuttelu maksaa vuosittain lähes 2 000 euroa. - Suositeltavaa on, että työntekijä voi työajalla saada yksilö- tai ryhmäohjausta lopettamiseen. Lisäksi suositellaan, että työnantaja ainakin kerran kustantaa tupakoinnin lopettamiseen käytettäviä nikotiinikorvaustuotteita tai tarvittaessa reseptilääkehoidon, kertoo Patrick Sandström Filhasta. Hengitysliiton Maija Kolstelan kokemuksen mukaan työnantajat suhtautuvat nykyisin myönteisesti savuttomuuteen, mutta asenne eroja on edelleen toimialoittain ja jollain työpaikoilla tupakointiin suhtaudutaan välipitämättömästi tai sallivasti. Käypä hoito -suosituksen mukaan tupakkariippuvuus täyttää kroonisen sairauden määrittelykriteerit. (Tupakoinnin aiheuttaman riippuvuusoireyhtymän ICD-10-diagnoosikoodi on F17.2, sen aiheuttamien vieroitusoireiden F17.3 ja tupakoinnin Z72.0 1.) Tiina Jäppinen Vates-säätiö Työterveyshoitaja 1/17 35
Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above