YRITYKSEN NIMI VAIHTUI, MUTTA TYÖT JATKUIVAT Yrityskauppojen myötä YIT osti Huberin liiketoiminnan joulukuussa 1995 ja edelleen 1.7.2013 YIT jakautui YIT:ksi ja Caverioniksi, kahdeksi erillisiksi pörssiyhtiöiksi. En ole laskenut, kuinka monta eri juridista yritysnimeä on eläkerekisterissäni, mutta onneksi työpaikka ja työtehtävät ovat säilyneet lähes saman organisaation alla kaikki nämä vuosikaudet. Työn sisältö on toki vuosien myötä muuttunut ja työtehtävät laajentuneet. Yritys on mahdollistanut oman työterveyshuollon jatkuvuuden ja etenkin entinen esimieheni, YIT:n henkilöstöjohtaja Antero Saarilahti, on aina arvostanut työterveyshuollon toimintoja sekä ollut avoin uudistuksille ja kannustanut uusiin haasteisiin. Anteron luomaa ihmisläheistä johtamistyyliä ovat kiitettävästi jatkaneet YIT:n henkilöstöpäällikkö Kaisa Kuvanto sekä Caverionin henkilöstöjohtaja Veikko Niemi. He kaikki kolme ansaitsevat lämpimät kiitokseni esimiestyöstään ja työtäni kohtaan osoittamastaan mielenkiinnosta ja tuesta. Nykyisen työterveyspalveluja tuottavan Mehiläisen kanssa on vuosien myötä muodostunut hyvä kumppanuus. Varsinkin valtakunnallisen vastuulääkäri Sirkku Martin ja avainasiakaspäällikkö Heli Vettenrannan kanssa yhteistyö on tiivistä ja laadukasta. Minulla on ollut myös suuri onni työskennellä mahtavien työtovereiden kanssa. Työhyvinvointitiimiimme kuuluvat työterveyshoitajat: työhyvinvointipäällikkö Nina Sulonen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Anne Hautamäki sekä assistentit Sanna Makkonen ja Tuula Huotinen, unohtamatta jo eläköityneitä, pitkäaikaista sihteeriämme Marja-Liisa Pehkosta ja YIT:n kollega Rauni Malmirintaa. Olen ylpeä myös siitä, että työyhteisömme jäsenistä on jatko-opintojen myötä syntynyt maahamme uusia terveystieteen maistereita ja väitelleitä tohtoreita. TYÖELÄMÄN HUIPPUHETKIÄ • Kaikki edellä mainitsemani henkilöt ovat kukin osaltaan vaikuttaneet ammatti-identiteettini ja siten työterveyshoitajan roolini muotoutumiseen. • Työssäni olen kohdannut satoja eri työterveyshuoltoja ja teitä monialan osaajia – yhdessä tekemisen meininki on korostunut ja yhteistyö vakiintunut • Asiakkaiden ja työyhteisöjen haasteet ovat päivittäisiä; voinko olla avuksi, saanko jotain aikaiseksi. Onnistumisista seuraa työn iloa ja lisää työn imua. • Lääkinnälliset kuntoutuskurssit ovat antaneet pirteyttä työhön ja elämään, myös omaani. • Ammatillisen kuntoutuksen onnistuneet työhönsijoitukset ja uudelleenkoulutukset. • TTL:n nuoret ja työ TANO-ohjelma -työterveyshuollolla on nuorille paljon tarjottavaa. • Työyhteisötilaisuuksista mieleenpainuvimpia ovat olleet mm: - Työturvallisuus- ja luottamusmiespäivät, kiitos työturvallisuuspäällikkö Kari Vierikko sekä pääluottamusmiehet Esko Rönkkö ja Juha Kapiainen - Työeläkevakuutusyhtiöiden valtakunnalliset työterveys- ja henkilöstöpäivät sekä moninaiset seminaarit ja työhyvinvointihankkeet, kiitos Paula Toivonen, Mari Salmi, Mikael Ojala sekä Kari-Pekka Martimo - Mehiläisen ja YIT:n tiimien kanssa vietetyt kehityspäivät YRITYKSEN TARPEET MUUTTUVAT, MYÖS TYÖTERVEYSHOITAJAN TULEE UUDISTUA Työllämme tulee olla TAVOITE, mitä ja miksi teemme, jotta työterveyshuollon vaikuttavuutta voitaisiin kriittisesti tarkastella. Jokainen asiakaskontakti on ainutlaatuinen. Olisiko työterveyshoitajan mahdollista tulevaisuudessa yksittäisten toimenpiteiden ja suoritteiden sijaan enemmän muuttua asiakkaan manageriksi ja coutsaajaksi? Voitaisiinko perinteisistä terveystarkastuksista luopua ja määrätietoisemmin ohjata ja kannustaa asiakasta ottamaan itsestään vastuuta terveellisten elämäntapojen saavuttamiseksi? Näin toimien muodostuisi laaja-alaisempi toimintamalli kokonaisvaltaiseen työkyvyn hallintaan, mikä uskoakseni myös rikastuttaisi työterveyshoitajan toimenkuvaa. Meistä jokainen on oman työpaikkansa avainhenkilö ja vastuussa osaltaan myös työyhteisönsä toimivuudesta ja ilmapiiristä. Jos olen tyytymätön, niin onko minulla oikeus passivoida muita? Ongelmat ovat yleensä ratkaistavissa, mutta tarvitaan yhteistä keskustelua, nöyryyttä ja vähemmän muutosvastarintaa. On myös muistettava, että tyytymättömyys ja reklamaatioiden käsittelyt voivat mahdollistaa uuden kehityksen. Arvot ohjaavat ihmisten päätöksentekoa, viime kädessä juuri arvoista syntyy ratkaisukin. NÄMÄ ASIAT HALUAISIN JAKAA KANSSANNE • Työterveyshoitajalta odotetaan palvelualttiutta, vankkaa ammattitaitoa, asiakaslähtöisyyttä, luottamuksellisia suhteita, kuuntelijan taitoja, kuulluksi tulemista, herkkyyttä ja empatiaa, mutta myös uudistumiskykyä, tulevaisuuteen suuntautumista. • Yritysjohto odottaa edellisten lisäksi tuloksia, työterveyshuollon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, mutta ennen kaikkea lisäarvoa businekselle! • Työterveyshoitaja tuntee organisaation, työyhteisön sekä työn kuormitustekijöineen. Hänellä on myös korkeatasoinen työterveyshuollon koulutus, jota osaamista tulisi entistä enemmän ja paremmin hyödyntää. Luottakaamme siis itseemme, uskokaa kykyihimme, osaamiseemme, me monialan ammattilaiset! Eläköön työterveyshoitajat, meissä on voimaa! Työelämä on vuosien myötä muuttunut ja työn luonne teknistynyt tuolta työurani alun kirjapainon käsinlatomiskaudelta digitaaliseksi, mutta ihmiset työterveyshuollon kohderyhmänä ovat edelleen läsnä. Toivon, että työterveyshoitajasta muovautuu asiakkaan vierellä kulkija, tukija ja kannustaja. Toisaalta on myös muistettava, että joskus on aika antaa tilaa ja päästää uudet tuulet puhaltamaan! Siis kuten opettajani Maire Aho totesi, tehdä itsensä tarpeettomaksi! Kiitos teille kaikille saamastani huomionosoituksesta. Kannan ylpeänä Vuoden Työterveyshoitaja 2016 -titteliä. 40 työterveyshuollossa vietetyn vuoden jälkeen kesällä eläköityvä Helena Salminen Työterveyshoitaja 1/17 21
Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above