Page 34

Suomen Merenkulku 1 | 2017

34 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART kiintoisia ovat varsinkin raumalaisten alusten kalustoluettelot sen jälkeen, kun Suomi siirtyi osaksi Venäjää. Alusten koko kasvoi vähitellen prikeistä parkkilaivoiksi. Meidän silmissämme alukset olivat kyllä edelleen pieniä kuutteja. Alukset alkoivat seilata yhä kauemmas maailmalle. Venäjän vallan alla mahdollisuudet olivat entistä parempia, sillä satamia oli myös Mustallamerellä. Myös Välimeren satamat tulivat tutuiksi raumalaisille aluksille, jotka pysyttelivät ulkomailla talvisin, kun merenkäynti Suomessa oli vähäistä jäiden takia. SUURILLE VESILLE Vuonna 1847 Rauman Salmensuun telakalla alettiin rakentaa siihenastisista suurinta parkkilaivaa. Seuraavana kesänä vesille laskettiin Sovinto, jonka kantavuus oli 220 lästiä. Laivalla oli 15 omistajaa, joista useimmat omistavat aluksesta 1/16, kuten tuolloin oli tapana. Sovinto seilasi ensimmäisen vuoden Itämerellä ja kävi esimerkiksi Pietarissa. Vuonna 1849 päälliköksi nimitettiin merikapteeni Johan Henrik Sjölund. Napolissa puosut karkasivat, ja konsuli etsintäkuulutti heidät. Laiva palasi Itämerelle. Ensimmäisenä pysähdyspaikkana oli Riian satama. 16. heinäkuuta 1950 laiva suuntasi kohti Lontoota puulastissa. Newcastlessa timpurit ja konstaapeli ottivat jalat alleen. Sieltä laiva jatkoi hiililastissa kohti Venetsiaa, jonne se saapui tammikuussa 1851. Vasta seuraavana vuonna 1852 Sovinto teki ensimmäisen kaukomatkansa ja kuljetti hiililastin Newcastlesta Kaukoitään. Laiva ohitti Hyväntoivonniemen 9. tammikuuta 1853. Laiva hiililasteineen oli perillä Arakanissa (nykyisin Sittwe) vasta 17. huhtikuuta. Paluumatka Eurooppaan tehtiin riisilastissa. Todennäköisesti reitti kulki Hyväntoivonniemen kautta Belgiaan. Sjölund toimi päällikkönä myös toisella raumalaisella parkkilaivalla: Phoenix, jonka kantavuus oli 200 lästiä, seilasi Melbourneen vuonna 1860. Matka Antwerpeniin kesti 130 vuorokautta. Vartiaisen mielestä matkanteko sujui suhteellisen nopeasti tuon kokoluokan parkkilaivaksi. Antwerpenistä Phoenix seilasi Callaoon painolastissa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun raumalainen alus ylitti Tyynenmeren. Laivaan lastattiin guanoa Chinchasaarilla Piscon edustalla. Paluumatka Eurooppaan kulki Kap Hornin kautta. Laiva selvisi törmäyksestä La Platassa ja palasi Queenstowniin 18. huhtikuuta 1861. Matka maailman ympäri kesti kaiken kaikkiaan 14 kuukautta. Kyseessä ei ollut suuri alus: laivan pituus oli vain 36,6 metriä. Näin raumalaiset alukset olivat kuitenkin aloittaneet suurten vesien valloituksen. Myöhemmin alukset seilasivat myös Pohjois-Amerikkaan ja muuallekin. SUUREMPIA ALUKSIA Osmo-parkkilaivan tuhouduttua Salmensuun telakalla Raumo Nya Rederi Ab rakensi kolmimastoisen fregatin, joka sai nimen Altai. Alus laskettiin vesille 11. elokuuta 1876. Altai on suurin Suomessa rakennettu puualus. Sen vetoisuus oli 1 021 rekisteritonnia. Alus oli 64 metriä pitkä. Myöhemmin rakennetut puiset purjealukset olivat suurempia vetoisuudeltaan mutta eivät pituudeltaan. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Raumasta tuli tärkeä satama Ruotsiin suuntautuneessa matkustajaliiG Parkki HOPPET. H Rauman kartta noin vuodelta 1800. G Rauman satama 1914.


Suomen Merenkulku 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above