Suomen Talokeskus Oy:n Lahden aluepäällikön, ra-kennusarkkitehti Anne Pelkosen kokemuksen mukaan taloyhtiöt tekevät liian vähän esteettömyyskorjauksia suurten remonttien yhteydessä. Linjasaneerauksessa käydään yleensä läpi kylpyhuoneen oviauk-ko ja kynnys, jolle ei useimmiten voida tehdä paljoakaan. Oviaukon leventämistäkin perustellaan usein sillä, että pyykinpesukone mahtui-si ovesta. – Niitä tiloja, joihin remontissa ei olla kajoamassa, ei välttämättä edes mietitä esteettömyyden näkökul-masta, Pelkonen sanoo. Taloyhtiöllä ei ole lakisääteis- Remontoi esteetöntä vähemmällä vaivalla Taloyhtiössä esteettömyyttä on luontevinta ja edullisinta parantaa muiden remonttien yhteydessä. Lisätietoa ara.fi -> rahoitus -> avustukset -> esteettömyysavustus tekst i PIRJO KUPILA kuva TARMO VALMELA Lahden Vesijärvenkatu 24:ssä toteutettiin esteetön kulku hisseille putkiremontin yh-teydessä. Sitä ennen hissiin pääsi vain kiipeämällä portaat tälle lattiatasolle, näyttää toi-mitusjohtaja Jussi Stucki Lah-den Isännöitsijätoimistosta. tä velvoitetta kartoittaa esteettö-myyttä isojen remonttien yhteydes-sä lukuun ottamatta hissitalon sau-naosastoa tai muita saneerattavia yhteisiä tiloja. – Kun hissitalossa uusitaan sau-naosasto, tila pitää suunnitella niin, että siellä mahtuu liikkumaan avus-tajan kanssa. Saunaosastoa ei tarvit-se toteuttaa ihan täysillä pyörätuo-limitoituksilla, mutta aiempaa väl-jempänä kuitenkin, Pelkonen sanoo. Turhia kynnyksiä Moni esteettömyyskorjaus jäisi erik-seen toteutettuna tekemättä. Kuten eräänkin espoolaisyhtiön parvek-keiden kynnysten madaltaminen, jota ei alun perin ollut edes suun-niteltu ikkunoiden ja parvekeovien vaihtotyöhön. – Kynnysten madaltaminen meni lopulta ”heittämällä” läpi yhtiö-kokouksessa, kun Valtion asunto-rahasto (ARA) myönsi siihen vielä avustusta, kertoo Matinkylän Huol-lon toimitusjohtaja, kiinteistöneu-vos Mikko Peltokorpi Espoosta. Sitä ennen Peltokorpi oli pannut suunnittelijat miettimään kynnyk-set uusiksi ja saanut ARA:n muut-tamaan avustuslinjaustaan siitä-kin huolimatta, että kyseessä oli huoneistojen hallussa olevat par-vekkeet eikä taloyhtiön yhteiset ti-lat. Nyt kynnyskorkeuden madalta-minen myös asunnon parvekkeel-ta kuuluu taloyhtiön avustettavien korjausten piiriin. Peltokorven mielestä asioista, jot-ka alkavat rajoittaa yhdenkin asuk-kaan liikkumista, pitäisi keskustella vakavasti taloyhtiössä. – Kaikissa muutostöissä ei voida odottaa isoja remontteja, koska sil-loin osa asukkaista joutuu muut-tamaan muualle tai eristäytymään asuntoihinsa. Matinkylän Huolto tekee tilauk-sesta esteettömyysselvityksiä isän-nöintikohteissaan. Selvitys sisäl-tää asukaskyselyn ja teknisen tar-kastuksen, joka sinetöidään vielä niin sanotulla köpöttelykierroksel-la muutaman huonoiten liikkuvan asukkaan kanssa. – Yleensä selvityksen teettäneet taloyhtiöt ovat korjanneet pienem-mät puutteet saman tien ja vieneet isommat korjaukset yhtiökokouk-seen keskusteltavaksi, Peltokorpi kertoo. Mielikuvitusta hissiremonttiin Parhaiten esteettömyysasiat osa-taan taloyhtiöissä yhdistää sisään-käynnin ja hissin remonttiin, kos-ka hissistä ei ole hyötyä, jos sille on liikkumista rajoittavia kynnyksiä tai portaita. – Lahden keskusta on täynnä 1950- ja 1960-luvulla rakennettu-ja kerrostaloja, joissa on ainakin kadun puolella jokin askelma, tie-tää Lahden Isännöitsijätoimiston toimitusjohtaja, isännöitsijä Jus-si Stucki. Hänellä on parhaillaan menossa Lahden Vesijärvenkadulla kolmas isännöintikohde, johon hän on ollut ideoimassa ja toteuttamassa hissin käytettävyyttä parantavaa remonttia linjasaneerauksen yhteydessä. – Kahdessa ensimmäisessä re-montissa saimme ARA:n avustus-ta myös hissien uusimiseen ja nii-den jatkamiseen kellari- ja ullakko-kerrokseen, mutta niitä ei avuste-ta enää. Vanhoissa kiinteistöissä esteet-tömän kulun ideointi vaatii jos-kus rutkasti ennakkoluulottomuut-ta ja sitkeyttä. Suunnittelijoita pi-tää haastaa ja taloyhtiötä suostutel-la ratkaisuihin, jotka näyttävät aluk-si mahdottomilta ja toivottoman kalliilta. Esimerkiksi Vesijärvenkatu 22:ssa esteettömän kulun järjestäminen takapihalle, jossa on jätekatos sekä pyörä- ja autopaikat, vaati yhdessä porrashuoneessa kajoamista liiketi-laan. Toisessa rapussa esteetön kul-ku hissille vaati reilun neliön liike-huoneesta. Sitä, kuinka paljon esteettömyys nostaa huoneistojen jälleenmyyn-tiarvoa, on Stuckin mukaan vaikea sanoa. Yksittäiselle asunnonosta-jalle esteettömyys voi kuitenkin olla kynnyskysymys etenkin kaupun-gin keskustassa, johon hakeudutaan usein lyhyiden asioimisetäisyyk-sien takia. – Jos asuntoon ei pääse esteettö-mästi, liikuntarajoitteinen ei osta sitä millään hinnalla, Stucki sa-noo. Varmista esteetön asuminen KULKU SISÄÄN JA ULOS Tärkeintä on esteetön kulku porrashuoneeseen ja hissille. Kynnyskorkeuden madaltaminen parvek-keelle käy kätevimmin parveke- tai julkisivure-montin yhteydessä. HELPPO SISÄÄNTULO Kevyet ja helposti aukeavat ulkoovet ja luistamatto-mat lattiapinnat helpottavat liikkumista. Ulko-ovien luona voi olla taso, johon saa laskea kantamuksensa. VALAISTUKSEN PARANTAMINEN Yhteistilojen valaistuksen muuttaminen liiketunnisti-mille on luontevinta linjasaneerauksen yhteydessä. Pihakaivuiden yhteydessä on helppo lisätä ulkova-laistusta ja uusia kulkureittejä. ESTEETÖN LIIKKUMINEN Putkiremontin yhteydessä osakkaille voi tarjota kylpyhuoneen oviaukon levennystä vaikka yksikkö-hinnalla, jos se ei onnistu kaikkiin huoneistoihin. Saunaosastoa ei kannata uusia pyörätuolimitoituk-sella, jos sinne ei pääse kuin portaita pitkin. PÄIJÄT-HÄMEEN KI INTEISTÖVIESTI 5
P-H KiinteistöViesti | 2016 • No2
To see the actual publication please follow the link above