LOVIISAN PÄSSISTÄ Z-JUNAN KYYTIIN | 53 välttämään osaoptimointia myös aluehallinnossa, todennäköisimmin poistaisimme tarpeettomat hallintorajat valtion aluehallinnon ja maakunnallisen hallinnon väliltä ja veisimme yhdistetyn aluehallinnon kansanvaltaisen ohjauksen piiriin. Nykyisellään esimerkiksi maakuntien ja kuntien kehittämistä ohjaavat maakuntakaavat alistetaan valtion ELY-keskuksien arvioitaviksi ja ympäristöministeriön vahvistettaviksi, vaikka maakunnissa kansalaiset ja elinkeinoelämä toimivat ja elävät kaavan vaikutusten kanssa. Onko ympäristöministeriön ohjausvalta maakuntakaavoitukseen eilisen jäänne? Entä saako se olla tulevaisuutta? Hyväksymmekö, että päätösvalta maakuntien asukkaiden arkeen on hajautettuna mahdollisimman monelle taholle? Kunta- ja palvelurakenteiden sekä aluerakenteen uudistamisen tulee tapahtua kuntavetoisesti ja omaehtoisesti - kuntarakenne edellä, mutta sen rinnalla muovautuvat uudenlaiset maakunnat uusine tehtävineen ja vastuineen. Tässä uudistuksessa valtion tulee olla mahdollistaja, joka luovuttaa valtaa ja vastuuta maakuntiin. Skenaario 1: Palvelumaakunta Vuoteen 2030 mennessä kuntarakenne on uudistunut vapaaehtoisin kuntaliitoksin. Kuntia on noin 200. Laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut on kerätty maakunnallisen toimijan käsiin. Kuntarakenteen rinnalla on uudistunut vapaaehtoiselta pohjalta myös maakuntarakenne. Maakuntia on 13–15. Uusista maakunnallisista toimijoista on perustettu palvelumaakuntia eli regiooneja, joiden tehtäviin kuuluvat esimerkiksi erikoissairaanhoito, toisen asteen koulutus ja ammattikorkeakoulutus. Kuntien ja maakuntien tehtäväkokonaisuuksista ja rahoituksesta on säädetty lailla. Kunnallisen veron tuotto jaetaan lain määrittämällä tavalla maakuntien ja kuntien kesken. Kunnat voivat halutessaan siirtää kunnille säädettyjä tehtäviä maakunnan vastuulle, jos katsovat palvelun järjestämisvastuun kuntatasolle liian painavaksi. Maakunta voi tuottaa myös sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut sellaisille kunnille tai kuntaryhmille, jotka haluavat palvelut yhden luukun periaatteella. Uuden maakunnan vastuulla ovat kansainväliset asiat, EU-asiat, aluekehittäminen ja maakuntatasoinen elinkeinopolitiikka sekä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen ohjaus. Alue- ja elinkeinokehittämiseen on haettu dynamiikkaa sulauttamalla ELY-keskuksen toiminnot osaksi uutta maakuntaa. Myös valtion keskushallinnolta on siirretty aluekehittämisen instrumentteja maakunnan ohjaukseen. Äkillisissä rakennemuutoksissa ja toisaalta myös merkittävissä koko maakunnan näkymiä oleellisesti muuttavissa elinkeinohankkeissa maakunnilla on ohjausvalta käsissään. Fuusio on osoittautunut toimivaksi: kun maakunta vastaa sekä laajempaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista että elinkeinojen kehittämisestä, sillä on välineitä kehittää palvelumarkkinoita. Vuoden 2011 kunta- ja kuntayhtymäperusteiseen hallintoon verrattuna alue- ja paikallishallinto on selkiytynyt oleellisesti. Entiset kuntayhtymät on viety maakunnallisen toimijan alaisuuteen. Kansanvaltainen ohjaus toimii sekä kuntatasolla että maakuntatasolla. Molemmilla toimijoilla on suorilla vaaleilla valitut valtuustot. Skenaario 2: Suurkunnat ja -maakunnat Vuosikymmenessä kuntakartta on piirtynyt dramaattisesti uudenlaiseksi: vuonna 2030 kuntia on enää 40–50. Maakuntien rakenteellinen uudistus on tapahtunut kuntarakennemuutoksen vauhdittamana. Maakuntia on 5–6. Kehitys on edennyt maakuntien
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above