Page 52

Orimattila 150 vuotta

50 | ORIMATTILA 150 VUOTTA teneväiset hallinnonrajat auttavat hahmottamaan yhteisiä toimintoja ja tuovat niille uskottavuutta. – Parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maan alueella aluehallinto-organisaatiota, jolla on kansalaisten luottamus. Tulevassa hallitusohjelmassa tulee luoda valmius kansanvaltaan, alueiden omiin vahvuuksiin ja tietämykseen perustuvan aluetason hallinnon toteuttamismahdollisuuksiin edellä esitetyltä pohjalta. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan perustuva VIRSU –hanke, joka valmistui kevään 2015 aikana. Hankkeessa selvitettiin sekä alue- ja keskushallinnon virastojen että valtion ja kuntien välistä työnjakoa ja aluehallinnon tehtäviä eri näkökulmista. Tarkastelu oli kuitenkin varsin rajallinen: maakuntaliittojen tehtäviä ja roolia ei otettu täysipainoisesti tai tasavertaisesti mukaan tarkasteluun. Lopullisessa raportissa kuitenkin yhtenä vaihtoehtona on aluehallinnon järjestäytyminen maakuntavetoisesti, joskin maakuntien lukumäärä olisi nykyistä pienempi. VIRSU-hanke on todennäköisesti hallitusohjelman yksi aluehallinnon tulevaisuutta ohjaava asiakirja. Kohti ketterämpää Suomea Hallinto-Suomen uudistumiskyky on parhaillaan puntarissa. Kykenemmekö uudistamaan hallinto- ja palvelujärjestelmän kansalaisten tarpeisiin taipuvaksi? Entä kykenemmekö arvioimaan vaihtoehtoisia malleja avoimesti? Suomalaisella paikallis- ja aluehallintokeskustelulla on raskas poliittinen perintö. On riski, että keskustelu kuntien ja alueiden tulevaisuudesta jumiutuu väittelyksi hallinnon tasoista. Osa valtakunnan päättäjistä vannoo kaksitasoisen kunta-valtio-hallinnon nimiin painottaen, että Suomeen ei saa synnyttää uusia hallinnontasoja. Osa päättäjistä painottaa, että alueellinen tai maakunnallinen hallinto kansanvaltaisen ohjauksen kera olisi keino jäsentää pirstaleista aluetason hallintoa, joka on nykyään kokonaisuudessaan suoran demokratian ulottumattomissa. Tätä nykyä Suomessa on Ahvenanmaa mukaan lukien 19 maakuntaa, 336 kuntaa, 20 sairaanhoitopiiriä, 17 erityishuoltopiiriä, 35 sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää sekä 28 isäntäkuntamalliin perustuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, 25 + 2 ammattikorkeakoulua, 39 ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää sekä koko joukko muita kuntapohjaisia yhteistyöelimiä. Aluehallinnon tai ”välihallinnon” tason kriitikoiden mukaan ”ei lisää veroja, hallintoa, vaaleja”. Näiden lukujen perusteella voitaneen todeta, että Suomessa tosiasiallisesti on jo kolmiportainen hallinto ja kysymykseksi tulisikin nostaa, kuinka se nyt parhaiten uudelleenorganisoidaan. Viimeisimmän aluehallintouudistuksen yhteydessä vuonna 2010 TE-keskukset, tiepiirit, ympäristökeskukset sekä osia lääninhallituksen tehtävistä koottiin yhteen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi (15) ja aluehallintokeskuksiksi (5). Julkishallinnon eri toimijoiden hallinnolliset rajat muodostavat Suomen kartalla risteävän viidakon, josta hallinnon kiemuroihin vihkiytymättömän kansalaisen on mahdotonta muodostaa eheää kokonaiskuvaa. Reviirien varjelulle kertyy hintaa. Tähän on kiinnittänyt huomiota OECD keväällä 2010 julkistamassaan maaraportissa. Suomalaisen julkishallinnon keskeisiksi ongelmiksi OECD nimeää ”siiloutumisen” ja joustavuuden puutteen. Talouden tiukentuessa resursseja tulisi kyetä siirtämään yli sektorirajojen sinne, missä ne kyetään käyttämään tehokkaimmin. Alue- ja paikallishallinnon sekä terveydenhuollon hallinnon uudistaminen ei ole tiedon puutteesta kiinni. Viime vuosina lu


Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above