LOVIISAN PÄSSISTÄ Z-JUNAN KYYTIIN | 49 Yhteistoiminta-alue: uudistamispaineita aluehallintoon Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien yhteistoiminta-alue on useassa eri yhteydessä käsitellyt aluehallinnon roolia ja lausunut kuntarakenneuudistuksen aikana mm. seuraavaa: – Hallitusohjelmaan sisältyvä kunta- ja palvelurakenneuudistus aiheuttaa välittömiä ja välillisiä kehittämistarpeita myös aluehallintoon. Tämän vuoksi aluehallinnon uudistusta tulisi ryhtyä valmistelemaan välittömästi. Uudistusta voisi hyvin myös pilotoida joillakin alueilla. – Maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon kokonaisuudistus tulisi aloittaa rinnan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kanssa. Tavoitteena tulee olla, että kuntiin perustuvan maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon aluejaot ovat yhtenevät. – Tärkeää on myös selvittää maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon kokoamismahdollisuudet kehittämistehtävissä. Nykyisin esimerkiksi elinkeino- ja liikennekokonaisuuksissa maakuntahallinnon ja ELY-keskusten tehtäväkentät ovat osin päällekkäisiä. Näillä tehtävillä on myös selkeä yhteys maankäytön suunnitteluun. Uudistuksen yleisenä tavoitteena tulisi olla kansanvaltaisuuden vahvistaminen väliportaan hallinnossa. Päijät-Hämeen pääpainopisteenä YTA-alueen yhteiskannoissa on ollut erityisesti maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon, lähinnä ELY-keskuksien, kehittämistehtävien yhdistäminen kansanvaltaisesti johdetuksi. Etelä-Suomen liittouman esitys tulevaan hallitusohjelmaan 2015 Ennen eduskuntavaaleja 2015 Etelä-Suomen maakunnat tekivät yhteisesityksen hallitusohjelmaan aluehallinnon osalta: – Suomen kilpailukyvyn kannalta on tarpeen karsia hallinnon eri tasoja ja päällekkäisyyksiä sekä yhdistää toisistaan riippuvaisten asioiden päätöksentekoa. Sekä keskushallinnon että aluehallinnon uudistusta on katsottava ja toimenpiteitä valmisteltava kokonaisuutena, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava, alueellista kasvua ja hyvinvointia vahvistava hallintomalli. – Aluehallintoa kehitetään demokratialähtöisenä, kunnalliseen kansanvaltaan perustuvana aluehallintona. Käynnistetään maakunnan liittojen ja valtion aluehallinnon välisen työnjaon ja tehtävien selkiyttämiseksi selvityshanke. Muita keskusteluavauksia aluehallinnosta Kataisen hallituksen kunta- ja soteuudistuksen törmätessä ongelmiin maakuntahallitusten puheenjohtajat tekivät parlamentaarisena työnä oman kannanoton aluehallinnon tulevaisuudesta jatkona maakuntajohtajien tekemään pohdintaan. Työ julkaistiin kannanottona tammikuussa 2015. Keskusteluavauksessa todetaan muun muassa: – Euroopassa ei ole olemassa yhtenäistä kunta- ja aluemallia. Olennainen yhteinen tekijä on kuitenkin se, että kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla valituissa toimielimissä tai vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden toimesta. – Maakuntien liittojen näkemyksen mukaan on välttämätöntä, että ylikunnallisesta aluekehityksestä, aluesuunnittelusta, Suomen eri alueiden edunvalvonnasta ja kansainvälisistä suhteista vastaa nykyistä laajemmin kansanvaltaan pohjautuva elin. Perustuslain 121 §:n 4 momentin mukaisesti kuntia suurempien alueiden itsehallinnosta säädetään lailla. – Uudella aluehallinnolla tulee olla riittävä väestö- ja taloudellinen perusta vastata lisääntyvän toimivallan mukaisista tehtävistä. Hallinnon rajoihin tulee kaiken kaikkiaan kiinnittää huomiota, jotta maa ei olisi pilkottu erilaisiin alueisiin eri hallintosektoreiden mukaan. Kansalaisten näkökulmasta yh
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above