48 | ORIMATTILA 150 VUOTTA toittamaan näkemyksiä Päijät-Hämeen suuntautumisesta nyt ja tulevaisuudessa. Kuntien kaikkien valtuutettujen osalta vastausprosentti oli 32% ja maakuntavaltuutettujen osalta 87%. Kyselyssä oli kerätty eri suuntautumisvaihtoehtoja, jotka pitivät sisällään analyysin eri näkökulmista: historia, nykytilanne ja tulevaisuusarviot. Lisäksi jokainen vastaaja sai täydentää tehtyjä analyyseja, joita hyödynnettiin maakuntavaltuuston ja –hallituksen ryhmätöissä vuoden 2012 aikana. Lyhyesti voidaan todeta, että nykymuotoinen Päijät-Hämeen kokoinen alue sai suurimman kannatuksen, mutta Hämeiden yhteinen alue sai kunnanvaltuutettujen seuraavaksi suurimman kannatuksen. Maakuntavaltuutetut, jotka olivat todennäköisesti perehtyneet enemmän aluehallinnon haasteisiin ja tulevaisuuden näkymiin, nostivat rinnalle Uudenmaan vaihtoehdon miltei yhtä korkeana, joko Päijät-Häme yksin tai Hämeet yhdessä Uudenmaan kanssa. Kyselyssä tarkasteltiin suuntautumisen lisäksi toimintatapoja ja sitä, miten ja kenen kanssa yhteistyötä tulisi tiivistää. Kyselyn perusteella muodostettiin tahtotilaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen seminaareissa; tältä pohjalta lähdettiin luomaan keskustelun avauksia aluehallinnon tulevaisuudesta. Päijät-Hämeen liitto kävikin tunnustelevia keskusteluja luottamus ja virkamiesjohdon sekä eri sidosryhmien kanssa, mutta vastaanottoa voisi luonnehtia sanoilla ”hyvä”, ”tarkoituksenmukaista mutta ei ajankohtaista”. Päijät-Hämeen maakuntahallituksen näkemyksiä aluehallinnon kehittymiseen Kataisen hallituksen ALKU-selonteossa arvioitiin Matti Vanhasen II hallituksen ALKU hankkeen korkeita tavoitteita aluehallinnon uudistamisesta. Hankkeen tarkoitus oli uudistaa valtion aluehallintoa ja koota lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtävät yhteen. Tavoitteena oli siirtää kehittämispoliittista toimivaltaa kansanvaltaiseen ohjaukseen ja vahvistaa maakunnan liittojen roolia aluekehitysviranomaisena kokoamalla liittoihin alueellisia kehittämistehtäviä ja niiden voimavaroihin liittyvää päätösvaltaa. Päijät-Hämeen maakuntahallitus lausui ALKU-selonteossa mm. seuraavaa kuntauudistuksen ollessa meneillään: – Hallitusohjelman sisältämä kunta- ja palvelurakenneuudistus toteuttamistavasta riippumatta aiheuttaa välittömiä ja välillisiä tarpeita aluehallintoon. Tämän vuoksi uudistusta tulisi alkaa valmistella tai jopa pilotoida joillakin alueilla jo nyt. Laaja ja kansallinen aluehallinnon kokonaisuudistus tulisi aloittaa välittömästi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ratkettua. Tässä tulee tavoitteeksi asettaa kunta- ja valtion aluehallinnon rajojen yhteneväisyys, sekä selvittää näiden mahdollinen yhdistäminen. Esimerkiksi elinkeino ja liikenne kokonaisuuksissa maakuntahallinnon ja ELYjen tehtäväkenttä on osin päällekkäistä. Lisäksi niillä on selkeä yhteys maankäytön suunnitteluun. Lisäksi tavoitteeksi tulisi ottaa kansanvaltaisuuden toteuttaminen maakuntahallinnossa. Maakuntahallituksen näkemyksen mukaan ne tavoitteet, joita maakuntahallinnon roolin korostamiselle asetettiin ALKUhankkeessa, eivät ole toteutuneet. Kataisen hallituksen aikana maakuntahallitus antoi lausunnon kuntarakenteesta sekä sosiaali- ja terveystoimen rakenteesta monessa eri yhteydessä. Lausuntojen mukaan valmisteluissa tulisi ottaa tarkasteluun myös mallit, joissa tehtäviä hoidetaan ylikunnallisesti. Tällöin tulisi kiinnittää huomiota palveluiden järjestämisen ja rahoitusvastuun olemiseen samassa paikassa ja pohtia, kuinka demokraattinen päätöksenteko järjestetään.
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above