Page 26

Orimattila 150 vuotta

24 | ORIMATTILA 150 VUOTTA lisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Kuvatut muutokset ja vaatimukset eivät ole ongelmattomia esimerkiksi Orimattilan kaltaisen maaseutukaupungin kannalta. Valtio ohjeistaa edellä kuvatulla tavalla ohjaamaan asutusta olemassa oleviin taajamiin. Viime vuosien tosiasiallinen kehitys maassa on myös merkinnyt keskuskaupunkeihin suuntautunutta kasvua. Mutta voiko vaihtoehtoisella kehityskululla olla mahdollisuuksia? Vaihtoehtoiseenkin pitkän aikavälin kehitykseen nimittäin uskotaan olevan mahdollisuus: ”Sadan vuoden kuluttua yhteiskunnan vahvimman osan muodostavat energiaa tuottavat kylät, paikallistietoon perustuvat kunnat ja yhteiset infraverkot. Mitä suurempi kaupunki, sen enemmän tuollainen kaupunki kamppailee rakenteen rappeutumisen ja korjausvelan kanssa. Näin siksi, että jos ihminen saa vapaasti valita, hän rakentaa kotinsa sellaiseen paikkaan ja ympäristöön, jossa tietää elämisen onnistuvan vielä 50 vuoden kuluttua.” Näin on tulevaisuutta arvioitu Kunnallisalan kehittämissäätiön uudessa julkaisussa Kylien tulevaisuus (Juha Kuisma & Matti Mäkelä). Tällainen visio itse asiassa on yhdenmukainen kunnallisen itsehallinnon periaatteen mukaisen kuntakäsitteen kanssa: kunnan on oltava ”ihmisen mittainen”, ei suurkaupunki mutta ei myöskään kylämäisen pieni. Orimattilalla keskisuurena, suurten kaupunkikeskusten saavutettavissa olevana, vahvuuksina voivat olla mahdollisuudet yhdistää maaseutumainen asuminen, työskentely ja vapaa-aika uudella tavalla. Utopiaako, ehkäpä ei? On hyvä nimittäin nähdä työelämän ja työskentelyedellytysten mittava muutos. Paluu työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen on sekä todennäköinen että mahdollinen tulevaisuudennäkymä. Tästä on kiittäminen tietotekniikan kehitystä ja teollisuuden toiminnan muutosta. Viimemainittu on merkinnyt raskaan aineellisen sarjateollisuuden tuotteita valmistavien laitosten siirtymistä halvemman työvoiman maihin. Esimerkiksi suunnittelutehtävät sen sijaan ovat voineet jäädä kotimaahan. Tietotekniikan kehitys on suuri mahdollisuus maaseutumaisille paikkakunnille. Työnteko etätyön muodossa ei ole enää paikkaan sidottu, se onnistuu vaikkapa Heinämaan reuna-alueelta käsin. Kolmannen kuntien toimintaan vaikuttavan tekijän muodostavat taloudelliset mahdollisuudet. Tältä osin tulevaisuus on riippuvainen pitkälti ihmisten asenteista, vaatimuksista ja valmiudesta luopua ylisuurista vaatimuksista julkisen vallan suuntaan. Neljättä tekijää voi luonnehtia vaatimukseksi muutosten toteuttamisesta yhteiskuntakestävällä tavalla. Uuden teknologian käyttöönoton lisääntyminen muuttaa ihmisten arkea. Laajalle yhteiskunnalliselle hyväksynnälle on välttämätön edellytys ihmisten tarpeiden sovittaminen teknologian mahdollisuuksien kanssa. Teknologisen kehityksen muutos on jo nyt liian kiivas monille ihmisille ja tästä johtuvat yhteiskunnalliset muutokset koetaan usein uhkiksi. Älykkäät tulevaisuuden kunnan toimintaratkaisut voivat kuitenkin toimia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja paikallisyhteisön eduksi. Uudistumis- eli innovaatiokykyisyys, erityisesti kaupungin ja muiden toimijoiden keskinäisesti toteutuvana, on jo nyt kaupungin elinkelpoisuuden ja kehittymisen perusedellytys. Hämettä, Uuttamaata vai metropolialuetta? Toisaalla tässä julkaisussa tarkastellaan Orimattilan alueellista suuntautumista ja maakuntayhteistyötä. Siksi tässä nostan esille ainoastaan pari yleisempää ajatusta


Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above