LOVIISAN PÄSSISTÄ Z-JUNAN KYYTIIN | 25 tulevaisuuden näkökulmasta. Orimattila ”löysi” Päijät-Hämeen oikeastaan vasta 1990-luvulla. Sitä ennen tuolloin tärkeä läänijako määritti Orimattilan selkeästi Uudellemaalle ja Helsinkiin suutautuvaksi. Tänä päivänä voi olla vaikea ymmärtää sitä, miten tiiviit yhteydet kunnilla, ja tässä tapauksessa Orimattilalla, olivat lääninhallitukseen 1970- ja 80-luvuilla. Lääninhallitusten peukalon alla olivat monet kunnan päätökset, jotka vaativat alistamisen, mutta myös valtionosuudet ja hankkeiden toteutukset. Suhteet lääninhallitukseen olivat ensiarvoisen tärkeitä. Maaherra Kaarlo Pitsinki ja hänen jälkeensä Jacob Söderman vierailivat esikuntineen Orimattilassakin monia kertoja. Tuolloin Orimattila kuului niin Uudenmaan maakuntaliittoon kuin Päijät-Hämeen maakuntaliittoon. Vaalipiirikin oli Uudenmaan vaalipiiri. Lääniuudistus oli vireillä 1970-luvulta aina läänien muuttumiseen nykyisiksi aluehallintovirastoiksi saakka. Muistan kunnan kirjoittaneen varmaan kymmeniä lausuntoja, joissa ilmaistiin halu jatkossakin kuulua Helsinki-keskeiseen lääniin ja ehdottomasti torjuttiin sellainen vaihtoehto, jossa läänimme pääkaupunkina olisi Hämeenlinna. Lääninraja Orimattilan ja Lahden väliltä poistui vasta syyskuussa 1997. Sittemmin luotu maakuntahallinto ja kuntayhtymäyhteistyö sitovat Orimattilan monin sitein yhteen Lahden kaupunkiseudun kanssa. Vaalipiirikin muuttui vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Hämeeseen ja tässäkin aluejaossa olemme nyt samassa kuin takavuosina vääränä suuntana pidetty Hämeenlinna. Mutta Suomen kartta on voimakkaassa muutoksessa. Kaupunkiseudut kasvavat, niiden ulkopuoliset alueet menettävät väestöään ja sitä kautta elinvoimaansa. Pääkaupunkiseutu puolestaan kasvaa alueeltaan. Olemme Orimattilassa vasta nyt havahtumassa siihen, että olemme likellä metropolialuetta ja sen tuomia mahdollisuuksia. Palaammeko kehityksen myötä myös takaisin uusmaalaisiksi? Kasvu vai taantuma edessä? Yhä suurempi osa ihmisistä asuu kaupunkimaisissa olosuhteissa, Orimattilassakin keskustaajamassa yli puolet kaupungin asukasmäärästä. Silloin keskeiseksi nousee elämänlaatu. Elämänlaadun käsite sisältää tietynasteisen ihmisten subjektiivisen hyvinvointitunteen ja erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän elämänehtoihinsa positiivisesti tai negatiivisesti. Se, mitä pidetään elämänlaatuna, on yksilöllisesti mutta myös eri elämäntapojen ihmisten kesken hyvin eri tavoin leimautunutta. Poliittisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja ympäristöllisten tekijöiden rinnalla merkitystä omaavat myös sellaiset seikat kuten terveys, koulutus, liikkuvuus, turvallisuus sekä kulttuuri- ja kulutustarjonta. Yhteiskunnallinen arvomuutos ja siitä seuraavat muutokset ihmisten tarpeissa ja vaatimuksissa asettavat uusia vaatimuksia tulevaisuuden elämisenarvoisten kuntien suunnittelulle ja toteuttamiselle. Yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus on vaarantumassa monien sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen muutosten prosessien kautta. Samanaikaisesti kunnallisen toiminnan ja kehitystyön mahdollisuudet ovat entisestään heikkenemässä. Niin valtion kuin kuntien aiempien aikojen dominointi muiden yhteiskunnallisten sektorien suuntaan on historiaa. Politiikan kaikkivoipaisuus on katoamassa. Kuvattuihin muutoksiin ja ongelmiin on vastattavissa vain muuttuneella ajattelulla: aktiivinen toiminta reagoivan hallinnoinnin sijaan. Tämä vaatii kaikilta osallistujilta perspektiivin ja mentaliteetin muuttamista. Jos lamaantuu tulevaisuuden ongelmien ja riskien kohtaamisessa, tulee sokeaksi tulevaisuuden mahdollisuuksien
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above