LOVIISAN PÄSSISTÄ Z-JUNAN KYYTIIN | 23 vulla. Moniin naapurikuntiin vastaava laitos saatiin aikaiseksi vasta kansanterveyslain aikana vuoden 1972 jälkeen. Uusi upea terveyskeskusrakennus toteutettiin 1990-luvun alussa uuteen paikkaan Kankaanmäelle. Tätä luetteloa voisi jatkaa vielä vaikkapa erinomaisilla liikunta- ja vapaa ajan paikoilla, Käkelän vanhuspalvelukeskuksella ja monella muulla edistystä osoittavalla esimerkillä. Kuntaliitoskin Artjärven kanssa saatiin aikaiseksi vuosia ennen kuin Päijät-Hämeessä saatiin mitään konkreettista aikaan, paljosta puheesta ja selvityksistä huolimatta. Muutokset, uhat, mahdollisuudet Edellä on viitattu vuonna 1970 valmistuneeseen Orimattilan kuntasuunnitelmaan, jossa kunnan kehitystä linjattiin aina vuoteen 1990 saakka. Linjaukset ovat jälkikäteen tarkasteltuna olleet oikeaan osuneita. Tämän päivän tilanteessa puolestaan samankaltainen parin vuosikymmenen tulevan kehityksen ennakoiminen on sattumanvaraista ja epävarmaa. Jotakin on kuitenkin jo nähtävissä. Orimattila kuten kaikki kunnat joutuvat sopeutumaan yhä nopeampaan ulkopuolelta heijastuvaan muutokseen. Kysymys ei ole vain valtion ja lainsäätäjän jatkuvasti osoittamista uusista tehtävistä taikka valtionosuus ja kuntarakennemuutoksista, vaikka nekin määräävät kuntatodellisuutta usein enemmän kuin valtuusto ja muu kunnan organisaatio. Katsotaan niistä seuraavaksi kuusi keskeisintä. Ensimmäiset niistä ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja resurssien säästämiseen pyrkiminen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarve voi yhden yksittäisen maalaiskaupungin näkökulmasta katsottuna tuntua kaukaa haetulta. Sitä se kuitenkaan ei parin vuosikymmenen perspektiivissä ole. Mitä se sitten kuntatasolla voisi merkitä? Suomen kaltaisessa maassa alue- ja yhdyskuntarakenteella on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hallinnassa. Teollisuuden päästöjen ohella suurimmat päästölähteet ovat rakennusten lämmitys ja liikenne, joihin molempiin voidaan vaikuttaa alueidenkäytön ratkaisuilla, kaavoituksella. Valtio on jo vuonna 2008 annetuilla valtakunnallisilla alueiden käytön ohjeilla pyrkinyt vaikuttamaan energian tehokkaaseen käyttöön, energian säästöön ja uusiutuvien energialähteiden lisääntyvään käyttöön, jotka omalta osaltaan hidastavat ilmastonmuutosta. Yhdyskuntien ympäristön laatu on ekologisen kestävyyden tai merkittävien ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta keskeinen kysymys koko valtakunnan mittakaavassa. Liikennemäärät, kulkumuotojakaumat, energian kulutus tai yhdyskuntakustannukset määräytyvät pitkälle yhdyskuntarakenteen perusteella. Elinympäristöjen terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle ja tätä kautta koko maan tulevalle kehitykselle ja kilpailukyvylle. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla on alueidenkäytössä kiinnitettävä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä on otettava huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Yhdyskuntarakennetta valtion ohjeistuksessa määrätään kehitettäväksi siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä. Tällöin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturval
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above