22 | ORIMATTILA 150 VUOTTA usein, ovatko ihmiset itse halunneet sitä mallia, jonka mukaan he nyt joutuvat asumaan. Esimerkiksi Kirkkonummella näkee metsässä isojen pysäköintialueiden yhteyteen rakennettuja kerrostaloryhmiä. Siellä ei siis asuta kaupungissa eikä maalla, mutta siellä koetaan kaikki maalaiselämän hankaluudet ja ollaan täysin riippuvaisia yksityisautoilusta. Kuka tämän kaiken on suunnitellut, ja miksi?” Hennan idea ei tarjoa tällaista kauhukuvaa, päinvastoin. Usein esitetty vasta-argumentti on, että eivät Hennan tulevat asukkaat juuri Orimattilaa hyödytä, tarkoittaen paikkakunnan elinkeinoelämää. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Jos yhteysliikenne saadaan aikanaan toimimaan, ei pitäisi olla mikään ongelma asioida Hennasta keskustan kaupoissa. Markkinataloudessa toimitaan markkinatalouden säännöin. Palvelut on osattava myydä asiakkaille, hennalaisillekin. Miksi esimerkiksi jonnekin syrjäiseen Tuurin keskustaan matkustetaan pitkistäkin matkoista ympäri Suomea ostoksille? Yhä lisääntyvien julkisten palvelujen vaatimien kustannusten kattamiseksi tarvitsemme uutta aktiviteettia, uusia asukkaita, uusia tuloja ja vahvempaa verotulopohjaa. Tätä ei kai käy kieltäminen. Henna yhdessä uusien asukkaiden ja myöhemmin uuden yritystoiminnan muodossa on nyt se mahdollisuus, josta toivottavasti jonkun ei tulevina vuosikymmeninä tarvitse todeta, että sekin mahdollisuus laskettiin käsistä. Monet Orimattilaa ulkopuolelta havainnoivat valtion, elinkeinoelämän ja kaupunkitutkimuksen edustajat uskovat Hennan mahdollisuuksiin, miksi siis emme itsekin? Emme ole tämän hankkeen toteutuksessa yksin. Kun talouselämän ja rakentamisen nousu taas alkaa, on ihme, jos alue ei kiinnostaisi. Ja toteutuksessa on apunamme myös vahvasti resurssoitu, monialaosaajista koostuva seudullinen elinkeino- ja kehittämisyhtiö Ladec Oy, samoin kuin Lahti Region Oy asumismarkkinoinnissa. Niiden kautta saatavat mahdollisuudet Hennan, ja koko Orimattilan kehittämiseksi ovat vasta odottamassa hyödyntämistään. Tämän kaiken ei tarvitse toteutua nyt ja heti, vaan on nähtävä, että kyseessä on vuosien, ellei vuosikymmenten projekti. Tähän asti tavoitetta on valtuuston yksimielisesti hyväksymän strategian mukaisesti pidetty mahdollisuutena, jonka realisoitumiseen on sitouduttu. Niin Hennan alue kuin varsinkin Orimattilan keskustaajama voivat profiloitua asuinpaikkakuntina. Tämä ei olisi uusi idea. Orimattilan seudun nuorkauppakamari ry. toteutti vuonna 1985 tutkimuksen Orimattilaan muuttaneista vuosina 1983 – 1984. Tuossa varsin perusteellisesti toteutetussa tutkimuksessa oli muutama mielenkiintoinen johtopäätös. Vaikka Orimattila sijaitsee Lahden talousalueella ja etäisyys Lahteen on suhteellisen lyhyt, ei Orimattilaa voitane silti pitää minään Lahden asuinlähiönä, sillä tutkimuksen kyselyyn vastanneista vain 18 % oli muuttanut kuntaan asunnon vuoksi. Orimattilan kunnan olisi ehkä syytä terävöittää asuinkuntaprofiiliaan, jotta se voisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla Lahden alueen potentiaaliset muuttajat, todettiin raportin yhteenvedossa. Saiko edellä tehdystä lähihistorian katsauksesta liian synkeän kuvan? Se ei ole kuitenkaan oikea kuva. Ennakkoluulottomuutta ja onnistumisia löytyy viime vuosikymmenten ajalta vaikka kuinka runsaasti. Orimattilan yhteiskoulun ja lukion toteuttaminen, ensin yksityisin voimin, on varmasti maininnan arvoinen. 1920-luvun puolivälissä perustetun oppikoulun aikaansaaminen osoitti laajan kuntalaisjoukon sivistystahtoa. Koulurakennus toteutettiin suureksi osaksi talkooperustalla ja lahjoitusten turvin. Toinen esimerkki on kunnansairaalan rakentaminen 1950-lu
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above