Ritva Kuusela, hallituksen jäsen
Asun mieheni kanssa omakotitalossa. Minut valittiin
hallitukseen viime syyskokouksessa. Toimin aiemmin
äitini omaishoitajana, tällä hetkellä hän asuu jo
tehostetussa palveluasumisessa mutta edelleen
auttelen häntä ja käymme joskus pienillä retkillä
jossain tapahtumissa. Olemme mieheni kanssa myös
anoppini etäomaishoitajia. Koen tärkeäksi, että
omaishoitajien jaksamista tuetaan vapailla ja vertaistuen
järjestämisellä. Aloitan Anitan kanssa vertaisryhmässä ohjaajana
Myrskylässä. Aikanaan minusta piti tulla lastentarhanopettaja,
mutta tämä haave ei koskaan toteutunut. Sain kuitenkin toimia
Helsingissä asuessani päiväkodissa kolmisen vuotta varamummina
”mumppina”. Omat lapsenlapseni ovat jo isoja eivätkä juuri ehdi
mummin luona viipymään mutta poikani koira, ranskanbuldoggi
Pena, saa minut liikkeelle ja koen Penan sielunkumppanikseni, kun
nautimme yhdessä luonnossa samoilusta. Marttailu on mukavaa,
siitä olen saanut uusia tuttavuuksia kotikylässäni Myrskylässä, jossa
olen nyt asunut reilun kuusi vuotta.
Susanna Virtanen, hallituksen jäsen
Olen poikani omaishoitaja ja minut valittiin
hallituksen jäseneksi viime syyskokouksessa. Olen
tällä hetkellä huhtikuuhun asti työkokeilussa täällä
kotikylässäni Perinnetalkoissa poikani koulupäivän
ajan kolmena päivänä viikossa. Olen saanut tästä
ajasta itselleni paljon uutta virtaa ja se on muuttanut
tänä aikana mukavasti päivieni rutiinia. Olen oppinut mm.
virkkaamaan, joka on rentouttavaa ja ihanan vaativaakin. Lapsia
minulla on neljä, joista nuorimmainen asuu kanssamme kotona.
Minulla on yksi lapsenlapsi. Toimin Leijonaemoissa, valmistuin jokin
aika sitten myös Autismiliiton vertaisosaajaksi. Koen tärkeäksi
Kirjakuomana toimimisen kerran viikossa, käyn lukemassa kirjaa
iäkkäälle rouvalle, joka ei enää itse näe lukea. Kotona Lapinjärvellä
kanssani asuu poikani ja mieheni lisäksi kaksi nelijalkaista
karvaterapeuttia, ihania chihuahuata. Yhdistyksen toiminnassa
minulle on tärkeää, että mahdollistamme vertaisryhmätoimintaa ja
tuemme kaikkien omaishoitajien jaksamista, vaikka luonnollisesti
erityislasten vanhempien tukeminen on lähellä sydäntäni.