Page 21

Moodi No 6 | 2016

6/2016 Moodi 21 A. C. E. B. D. F. plasmodeja. Malariaplasmodien sytoplasma värjäytyy siniseksi ja kromatiini (tumamateriaali) punaiseksi. Mikäli haluaa tehdä erittäin huolellista työtä ja etsiä sivelynäytteestä kaikki mahdollisia parasiittejä, kannattaa lasi kiertää nopeasti ilman öljyä 10x objektiivilla eli 100-kertaisella suurennoksella. Tällöin on helpompi havaita mikrofilariat (Kuva 2A), jotka usein lasinvetovaiheessa etsiytyvät näytteen laidoille. Mikrofilariat ovat toki Suomen oloissa hyvin harvinaisia löydöksiä, mutta eivät täysin tavattomia, sillä filariapotilaita on viime vuosina ollut muutamia. Ensimmäisen öljyttömän pikakierroksen jälkeen on aika siirtyä 50x ja/tai 100x-öljyobjektiivin käyttöön eli jälkimmäisellä 1000-kertaiseen suurennokseen. Malarioita tai babesioita (Kuva 2B) etsittäessä keskitytään vain ja ainoastaan punasolun sisäisiin rakenteisiin. Trypanosomat (Kuva 2C) ja toisintokuumeborreliat (Kuva 2D) taas kiemurtelevat solujen välissä, niiden ja yllä mainittujen mikrofilarioiden piirteisiin palataan myöhemmin tässä artikkelissa. Näytettä mikroskopoitaessa katsotaan useita näkökenttiä, suositusmäärä on 200 - 300 kpl. Usein malarioita etsivän kannattaa kellottaa näkökenttien mikroskopointiin kuluva keskiarvoaika ja laskea tästä oma henkilökohtainen suositusaika, joka voi olla esim. 10 min/näyte. Monipuolinen kuvamateriaalikirja lähellä mikroskooppia helposti tavoitettavissa on ehdoton työväline vähemmän rutinoituneelle mikroskopoijalle ja kokeneelle myös. Valkosoluthan ovat etenkin hematologeille tuttuja, mutta muille kuvamateriaali niistäkin saattaa auttaa erilaisia solumuotoja ihmetellessä. Malarioiden tunnistaminen Sivelynäytteestä malarian tunnistamisen kulmakivi on keskittyminen punasolun sisäisiin rakenteisiin. Kaikki roskat, värjäysartefaktat ja muut rakenteet, jotka eivät ole solun sisällä, voi jättää huomioimatta. Plasmodium falciparum infektoi kaiken ikäisiä punasoluja, joten punasolujen koko ja muoto ovat normaalit (Taulukko 1). Falciparum malariassa punasoluista löytyy yleensä vain pieniä, ohuita renkaita (sormusmuotoja) kooltaan noin viidennes punasolusta, joissa 1 - 2 kromatiinia (Kuvat 1B, C). Punasolussa voi olla useita renkaita. Osa renkaista voi olla ns. accole-muotoja (ollen punasolumembraanissa), joita saattaa olla vaikea havaita. Joskus infektoituneissa punasoluissa on Maurerin täpliä, jotka ovat muodoltaan kiilamaisia. Toisinaan löytyy myös muodoltaan sirppimäisiä/puolikuuta/ banaania muistuttavia gametosyyttejä (kantasukusoluja). Joskus jo hoidetuista malarioista löytyy vielä vain näitä muotoja, jotka toki vastataan positiivisena löydöksenä joka saattaa hämmentää hoitavaa lääkäriä. Yleensä perifeerisessä veressä ei havaita muita kehitysvaiheita (trofotsoiitteja ja skitsontteja); ne ovat sisäelinten kapillaareissa. P.vivax ja P.ovale infektoivat nuoria punasoluja (retikulosyyttejä), jolloin punasolut ovat yleensä suurentuneita. Ovale-malariassa osa infektoituneista punasoluista (keskimäärin 20 - 30 %) on muodoltaan pitkulaisia (ovaalin muotoisia) ja toisesta päästään sahalaitaisia (Kuva 1F). Perifeerisestä verestä löytyy usein kaikkia kehitysvaiheita. Joskus näitä lajeja on vaikea erottaa toisistaan. Vivaxin rengasmuoto on isohko (noin kolmannes punasolun koosta, Kuva 1D) ja kromatiini on iso. Joillakin kannoilla punasolut infektoituvat usealla plasmodilla. Kypsyessään trofotsoiitit ovat amebamaisia ja usein niissä on punaisiksi värjäytyneita Schüffnerin pilkkuja. Skitsonteissa on keskimäärin 16 (12 - 24) merotsoiittia. Gametosyytit ovat muodoltaan pyöreitä täyttäen koko punasolun. Ovalen rengasmuoto muistuttaa vivaxin rengasta ollen tiiviimpi ja usein siinä on jo havaittavissa Schüffnerin pilkutusta. Trofotsoiittimuodot ovat vähemmän amebamaisia kuin vivaxilla, sen sijaan granulat ovat karkeampia. Skitsonteissa on vähän meretsoiitteja (8 - 12). Gametosyytit ovat hieman pienempiä kuin vivaxilla. P. malariae infektoi vanhoja punasoluja, jotka ovat usein kooltaan pienentyneitä. Infektiossa havaitaan kaikkia muotoja ja punasoluissa ei ole pilkutuksia (Kuva 1E). Rengasmuoto on kooltaan pienehkö, mutta sen Kuva 1. A. Sopivan paksuiset paksupisara- ja sivelyvalmisteet. Kuva Ella Raali. B. Plasmodium falciparum –positiivinen paksupisaravalmiste. Punasolut ovat hajonneet ja näkyvillä on useita rengasmuotoja. C. Plasmodium falciparum –positiivinen sivelyvalmiste, jossa näkyvillä rengasmuotoja sekä gametosyytti kuvan ylälaidassa. D. Kaksi P. vivaxin muotoa. E. Kaksi P. malariaen muotoa. F. Yksi P. ovalen tyypillisesti infektoima punasolu. Kuvat B-F Elisabet Tyyni/HUSLAB. Jatkuu seuraavalla sivulla


Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above