Uuden multippelin myelooman hoidossa käytettävän lääkkeen, daratumumabin, vaikutukset verensiirtoa edeltäviin sopivuustutkimuksiin 6/2016 Moodi 13 TEEMA: HEMATOLOGIA PÄIVI MYLLYNEN on lääketieteen tohtori, filosofian maisteri (yleinen toksikologia) ja farmakologian ja toksikologian dosentti, joka on erikoistumassa kliiniseen kemiaan NordLab Oulussa. EEVA-RIITTA SAVOLAINEN on lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti, joka toimii osastonylilääkärinä ja hematologian ja verikeskustoiminnan osaamisalueen johtajana Nordlab Oulussa. Voiko lääkeaine häiritä verensiirtoa edeltäviä sopivuustutkimuksia? Uuden multippelin myelooman hoidossa käyttävän anti- CD38-lääkkeen, daratumumabin, on todettu häiritsevän merkittävästi tavanomaisia verensiirtoa edeltäviä sopivuustutkimuksia. Daratumumabi ja verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset Daratumumabi (Darzalex®) on uusi lääke- aine, jota käytetään multippelin myelooman hoidossa. Daratumumabi sai ehdollisen myyntiluvan Euroopassa 20.5.2016. Sille hyväksytty käyttöindikaatio on uusiutuneen ja hoitoon reagoimattoman multippelin myelooman hoito aikuispotilailla, joiden aiempi hoito on sisältänyt proteasomin estäjää ja immunomodulatiivista ainetta, ja joiden taudin on osoitettu edenneen viimeisimmän hoidon aikana. Daratumumabi-hoitoa voidaan jatkaa taudin etenemiseen saakka. Daratumumabi on monoklonaalinen G1 kappa (IgG1κ) vasta-aine, joka sitoutuu CD38-proteiiniin. CD38-proteiini ilmenee voimakkaasti myelooma solujen pinnalla. Daratumumabin sitoutuminen CD38-proteiiniin tuhoaa myeloomasoluja useilla eri mekanismeilla. CD38-proteiinia ilmentyy vähäiset määrät myös normaalien punasolujen pinnalla, minkä vuoksi daratumumabi hoitoon on liitetty vähäinen ja kliinisesti merkityksetön hemoglobiinitason lasku. CD38-proteiinin ilmeneminen punasolujen pinnalla on kuitenkin merkittävää verensiirtoja edeltävien sopivuustutkimuksien kannalta. Daratumumabi aiheuttaa sitoutuessaan potilaan omien ja verensiirtoa edeltävissä tutkimuksissa käytettävien reagenssipunasolujen anti-CD38 proteiiniin panreaktiviteetin, mikä häiritsee tavanomaisia verensiirtoa edeltäviä tutkimuksia, kuten vasta- aineseulontaa ja vasta-ainetunnistusta aiheuttaen vääriä positiivisia tuloksia. Tämä aiheuttaa vaikeuden löytää potilaalle sopivia punasoluyksiköitä siirtoa varten, ja verensiirto voi näin viivästyä. Daratumumabi ei häiritse ABORhD-veriryhmämääritystä. Verensiirtoa edeltäviä tutkimuksia häiritsevä vaikutus on pitkäkestoinen jatkuen koko daratumumabi hoidon ajan ja jopa 6 kk hoidon lopettamisen jälkeen. Tällä hetkellä daratumumabi on ainoa myyntiluvan saanut anti-CD38-lääkeaine ja sitä käytetään pienelle potilasjoukolle. Kehitteillä on kuitenkin useita muita anti- KUVA: SHUTTERSTOCK CD38-lääkeaineita, joista kaksi, isatuximabi ja MOR202 ovat tällä hetkellä kliinisessä lääkekehitysvaiheessa. Kliinisessä käytössä voikin siis muutaman vuoden kuluttua olla useita anti-CD38- lääkeaineita, jotka häiritsevät verensiirtoa edeltäviä sopivuustutkimuksia. On myös mahdollista, että anti-CD38 lääkeaineiden käyttö multippelin myelooman hoidossa voi laajeta tulevaisuudessa, sillä tutkimuksia on käynnissä mm. daratumumabin kombinaatiohoidoista muiden lääkeaineiden kanssa. Anti-CD38-lääkehoitojen aiheuttamien verensiirto-ongelmien lievittämiseksi on esitetty useita erilaisia vaihtoehtoja. Potilaille voidaan tehdä ennen anti-CD38-lääkehoidon aloittamista laaja veriryhmäantigeenien fenotyypitys (ja tarvittaessa genotyypitys) ja valita elektiivisissä verensiirroissa sopivuuskokeisiin potilaan fenotyypin mukaisia punasoluja. Valittaessa punasoluyksiköt feno- ja/tai genotyypin perusteella on Jatkuu seuraavalla sivulla
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above