40 Moodi 1/2013 LABQUA L I T Y DAYS - LUENNOT Hyvät ja huonot terveyssovellukset ESKO ALASAARELA Kirjoittaja on professori Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin mittaamisen tutkimusryhmästä. HYVÄ TERVEYSSOVELLUS ON HELPPO OSTAA, OTTAA KÄYTTÖÖN JA KÄYTTÄÄ. LISÄKSI SE ON TOIMIVA, LUOTETTAVA JA HYÖDYLLINEN. SE TUO HYVÄÄ MIELTÄ, JÄÄ KÄYTTÖÖN JA ROHKAISEE TERVEYDEN VAALIMISEEN. Terveyssovelluksia on tarjolla rajauksesta riippuen jopa 165 000 erilaista. Niistä ani harva pääsee suureen suosioon. 12 % sovelluksista kattaa 90 % kaikista terveyssovellusten latauksista, ja 36 sovellusta vie jo lähes puolet kaikista latauksista. (1). Miksi jotkut terveyssovellukset saavuttavat suuren käyttäjäkunnan ja useimmat eivät? Tarkastelen tässä artikkelissa niitä ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka erottelevat terveyssovellukset hyviin ja huonoihin, suosittuihin ja unohtuviin, käyttökelpoisiin ja -kelvottomiin. Kannattaa huomata, että arviointiperusteiden painotukset riippuvat suuresti käyttäjästä: terveysammattilainen vaatii työkaluiltaan eri ominaisuuksia kuin vaikkapa kuntoliikkuja. Terveyssovellusten teknologia kehittyy nopeasti Terveyssovellukset ovat mobiilialustalla toimivia tietokoneohjelmia, joita käytetään tavalla tai toisella terveyden tarkkailussa tai hoidossa. Mobiilialustalla tarkoitetaan älypuhelinta, tablettia, älykelloa tai mitä tahansa älylaitetta. Terveyssovelluksiin voi liittyä myös muita laitteita, kuten puettavia sensoreita (esimerkiksi langattomat kuulokkeet, älykorut ja älytekstiilit), ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös implantoitavia tai nieltäviä sensoreita. Tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi kuntoilu ja urheilu, eri sairauksien diagnoosi tai hoito, dieetit ja painonhallinta, mielenhallinta, unen ja levon laatu, lääkkeenoton muistuttaja ja elämäntyylin aktivoija tai muuttaja. Terveyssovelluksia voidaan jaotella monella tavalla. Usein käytetty jaottelu (2) erottelee niitä käyttökohteiden perusteella seuraavasti: 1) Kuntoilu (Fitness), 2) Tarkkailu ja analyysi (Tracking & Analytics), 3) Ravinto (Food & Nutrition), 4) Mieli ja aivot (Mind & Brain), 5) Yleinen terveys (Overall health) ja 6) Henkilökohtainen tuottavuus (Productivity). Käyttäjien perusteella ne voidaan jakaa kuluttajasovelluksiin ja ammattikäyttäjien sovelluksiin. Alustan perusteella jaottelua voidaan jatkaa iOS-, Android- ja Windows -sovelluksiin tai laitekohtaisiin sovelluksiin, joita esiintyy esimerkiksi älykelloissa. Arvioinnissa huomioitava niin hankinta kuin käyttökin Terveyssovellusta voidaan arvioida esimerkiksi kysymyksillä: Paljonko se saa tähtiä käyttäjäpalautteessa? Tarjoaako se jotain uutta? Onko se käyttäjäystävällinen? Onko se luotettava ja bugiton? Syökö se akkua? Saako siihen päivityksinä uusia versioita? (3) Arvioinnissa kannattaa huomioida erikseen hankkimis- ja käyttöönottotilanne sekä käyttö. Sovelluksen ja älypuhelimen yhteistoiminta, vikatilanteet, raportit, verkkopalvelu ja tietoturva ovat myös tärkeitä laatu- ja toiminnallisuustekijöitä. Tuottaako sovellus todellisia terveyshyötyjä? Onko sitä hauska käyttää? Brändi saattaa myös olla tärkeä valintakriteeri. Seuraavassa tarkastelen näitä näkökulmia lähemmin. Mistä tunnistaa hyvän terveyssovelluksen? 1) Terveyssovelluksen hankintavaiheessa tärkeitä kysymyksiä ovat: Miten löydät sen? Soveltuuko se juuri sinun tarpeeseesi? Voitko luottaa sen antamaan palautteeseen? Onko se yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa? Onko se pelkkä ohjelmasovellus vai tarvitaanko lisälaitteita? Pääsetkö heti lataamaan sen sovelluskaupasta? Pitääkö jonkun toisen ladata myös? ➞ Hyvä terveyssovellus on helppo löytää, nopea päättää ja kätevä hankkia. 2) Terveyssovelluksen käyttöönottovaiheessa tärkeitä kysymyksiä ovat: Vaatiiko sovelluksen lataaminen ja asentaminen erityisosaamista? Osaako asiakkaasi ladata sen omaan puhelimeensa? Osaako sovellus poimia käyttäjän tiedot puhelimesta niin, että hänen tarvitsee vain hyväksyä niiden käyttö myös tässä sovelluksessa? Voiko käyttäjätunnuksen ja salasanan valinnan ja asettamisen tehdä väärin? Tuleeko terveysaineisto suoraan jostain toisesta sovelluksesta tai terveystietokannasta? Voiko syötettyjä tietoja korjata suoraan näytöllä vai pitääkö siirtyä muokkaus-editoriin? ➞ Käyttöönoton tulee olla niin helppoa ja itsekseen tapahtuvaa, että käyttäjä vain klikkailemalla hyväksyy ehdotettuja asetuksia ja tekstejä. Kaikki pakotetut, turhan tuntuiset toiminnot heikentävät käyttöönottokokemusta. 3) Terveyssovelluksen käytön on oltava helppoa: Onko perusnäkymä niin selkeä, että siinä on kaikki tarpeellinen, mutta ei mitään turhaa? Joudutko usein tekemään jotain pakotettuja klikkauksia, ”pakkoliikkeitä”? Tapahtuuko tietojen päivittäminen esimerkiksi rannekkeesta automaattisesti? Mitä tapahtuu, jos unohdat käyttäjätunnuksesi? Joudutko usein selailemaan käyttöohjetta? ➞ Kun käyttö on luontevaa, sen voi jopa kokonaan unohtaa? 4) Sovelluksen ja älypuhelimen yhteistoiminta on tärkeä osa toiminnallisuutta ja vaikuttaa ratkaisevasti käyttökokemuksen laatuun. Tätä voidaan arvioida kysymyksillä: Mitä tapahtuu muistin täyttyessä? Kuluttaako sovellus kohtuuttomasti puhelimen akkua? Pitääkö paikannuksen olla jatkuvasti päällä? Tuleeko tunne, että sinua seurataan? Entä, kun puhelin soi: jatkuuko sovelluksen toiminta? Rajoittaako sovellus puhelimen muiden toimintojen ja sovellusten käyttöä? ➞ Hyvä sovellus ei häiritse puhelimen muuta käyttöä eikä kuluta kohtuuttomasti akkua. 5) Vikatilanteet ovat väistämättömiä, mutta miten sovellus silloin käyttäytyy? Jatkuuko sovelluksen toiminta vikatilan- 82 Moodi 2/2016
Moodi No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above