1/2016 Moodi 43 LABQUA L I T Y si on asiantuntijatiimi. Lisäksi laboratoriotoimintokokonaisuudet, eli veriryhmätutkimukset, infektio- ja laadunvalvontatutkimukset sekä kudossopeutuvuus- ja hemostaasitutkimukset, muodostavat omat tiiminsä. Mätön alaisia ovat tiimien esimiehet. Kehitysjohtajan päivät kuluvat pitkälti niin muutoshankkeisiin kuin päivittäisjohtamiseenkin liittyvissä palavereissa. — Niin sanottuun tavalliseen sairaalalaboratorioon verrattuna Veripalvelun laboratorion erityispiirteisiin kuuluu paitsi omanlaisensa tutkimusvalikoima, myös säännönmukainen verihuoltoon liittyvä 24/7-toiminta. Tavoitteena on, että edellisenä päivänä luovutettu veri on tarvittaessa seuraavana päivänä vapautettavissa sairaala asiakkaillemme, mikä tekee esimerkiksi tutkimusten läpimenoajoista erityisen tärkeitä. Parhaillaan tehdään työtä laboratorion laitelinjastojen automaatioasteen nostamiseksi. Veripalvelussa uusittiin viime vuonna monta keskeistä laitetta, ja käynnissä on esikäsittelylaitteiston ja infektioserologian automatisointi, joka saadaan tuotantoon helmikuussa. — Alkaneen vuoden isoin muutos on se, että saamme tiloihimme vuokralaisen, Yhtyneet Medix Laboratoriot, joiden kanssa tulemme tekemään tiivistä yhteistyötä tilojen jaon ohella automaatiolinjaston käytössä. Ajatuksena on, että Yhtyneet Medix Laboratoriot käyttää laitteistoja päivällä, Veripalvelu pääosin yöllä, jolloin valtaosa verenluovuttajien näytteistä muutenkin analysoidaan. — Meillä on tässä on jälleen oppimisen paikka: pystymme kokemuksia vaihtaen kehittämään toimintaamme siten, että voimme taata laadukkaan analytiikan tarjonnan asiakastarpeita vastaavasti myös tulevaisuudessa. KEHITTÄMISESSÄ PYRITÄÄN Mätön mukaan entistä enemmän siihen, että toimintaprosesseja tarkasteltaisiin kokonaisuuksina. — Lähtökohtana on, että prosessiin osallistuvat tuntevat sen kulun asiakkaalle asti, ja ymmärtävät asiakkaan tarpeet. Lean-filosofiaa on tuotu viime vuosina osaksi Veripalvelun toimintakulttuuria, mikä näkyy kasvaneena prosessiosaamisena ja sujuvampina prosesseina. Toinen jumppaa vaativa trendi on digitalisaatio, joka nostaa ajankohtaisiksi tiedon paremman hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kysymykset. — Tietojärjestelmien tulisi tulevaisuudessa tuottaa reaaliaikaista tietoa toiminnanohjauksen tueksi. — Veripalvelun tasolla tavoitteena on verihuoltoketjun nykyistäkin parempi hallittavuus. Laboratorion näkökulmasta tärkeää taas on prosessien sujuvuus: tämä edellyttää muun muassa sairaala-asiakkaiden sähköisen asioinnin helpottamista, toimivia ratkaisuja kertyvien datamassojen varastointiin ja hyödyntämiseen sekä veriryhmätietojen entistä sujuvampaa siirtymistä sairaala-asiakkaille. VERIPALVELUN LABORATORIO käyttää omassa laadun seurannassaan pääosin akkreditoituja ulkoisen laadunarvioinnin kierroksia. Toiminnan on täytettävä niin veripalvelu kuin kudoslakienkin sekä esimerkiksi terveydenhuoltolain vaatimukset. Mättö seuraa työssään ulkoisen laadunarvioinnin tuloksia. Labqualityn hallitukseen hän tuli mukaan kesäkuussa. — Olen iloinen, että voin olla mukana kehittämässä suomalaista laadunarviointia. — Labquality tekee osaltaan tärkeää työtä laboratoriotulosten laadun eteen. Näen, että yhtiöllä on Suomessa vahva asema. Toisaalta nyt on hyvä hetki tarkastella sitä, kuinka yrityksen kilpailukyky varmistetaan tulevaisuudessa. Nykyinen palveluvalikoima ei välttämättä ole riittävä 10 vuoden kuluttua, vaan kehitystyötä pitää jatkaa. SPR VERIPALVELU ˜˜ Vastaa Suomen verivalmistehuollosta ja tarjoaa terveydenhuollolle laboratoriotutkimuksia sekä solu- ja kudosterapioihin liittyviä palveluita. ˜˜ Tutkimusvalikoima kattaa verivalmisteisiin, veren sopivuuden ja raskaudenaikaisten veriryhmä sekä veriryhmävasta-aineiden, elin- ja kantasolusiirtojen sopivuuden sekä vuoto- ja tukostaipumusten määrittämiseen liittyvät laboratoriotutkimukset. ˜˜ Vuosittain tutkitusta noin miljoonasta näytteestä 850 000 on verenluovuttajanäytteitä, 80 000 neuvolanäytteitä ja 30 000 muita potilasnäytteitä, joista elin- ja kantasolusiirtoihin liittyviä 15 000. ˜˜ Henkilöstöä noin 500, joista laboratoriossa työskentelee 100. ˜˜ Voittoa tavoittelematon, toiminnallisesti ja taloudellisesti erillinen osa Suomen Punaista Ristiä. JAANA MÄTTÖ Syntynyt: Hämeenlinnassa. Lapsuus, nuoruus ja osa aikuisuutta kuluivat Itä-Helsingissä. Nykyisin pohjoishelsinkiläinen. Työ: Kehitysjohtaja Suomen Punaisen Ristin (SPR) Veripalvelun laboratoriopalveluissa. Koulutus: Mikrobiologiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1993, tohtorin tutkinto vuonna 2002, dosentuuri vuonna 2008. Johtamiseen ja hallintoon painottuva eMBA vuonna 2012. Ura: Vahva tausta tutkimus- ja kehityssektorilta. Vuosina 1990–98 teki väitöskirjaa HY:n ja THL:n yhteishankkeessa. 1998–2006 VTT:llä. 2006 SPR Veripalveluun, jossa tuotekehityspäällikkönä 2006–2011 ja tuotekehitysjohtajana 2011–2013. Esimiestehtävissä vuodesta 2000. Luottamustoimet: Labquality Oy:n hallituksen jäsen kesästä 2015. Harrastukset: Ulkoilu koirien kanssa, lasten harrastusten tukeminen. Perhe: Mies ja 15- sekä 18-vuotiaat pojat, joista vanhempi harrastaa jääkiekkoa, nuorempi salibandya. »Parhaillaan tehdään työtä laboratorion laitelinjastojen automaatioasteen nostamiseksi.» »Alkaneen vuoden isoin muutos on, saamme tiloihimme vuokralaisen, Yhtyneet Medix Laboratoriot.» 39
Moodi No1 | 2016
To see the actual publication please follow the link above