Kainuussa palvelut järjestetään maakunnallisesti HALLINNON KARSIMINEN JA PALVELUKETJUJEN HIOMINEN OVAT TUONEET SÄÄSTÖÄ. KUNTIEN KASVAVAT VELVOITTEET RASITTAVAT KAINUUTAKIN. MINNA SEPPÄ Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon 8 Moodi 1/2015 AJANKOHTA I S TA 4 kuntayhtymä tekee tänä vuonna toista kertaa peräkkäin ylijäämäisen tuloksen. Plussaa jää Potilasvahinkokeskuksen määräämän 1,5 miljoonan euron ylimääräisen potilasvahinkomaksun jälkeen 3,4 miljoonaa euroa, kun sitä vuonna 2013 jäi peräti 6,8 miljoonaa. Ylijäämä palautetaan kuntayhtymän omistaville kunnille. Ensi vuonna jaettavaa ei välttämättä ole, koska talousarvio on miinusmerkkinen, arvioi Kainuun soten kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto. — Olemme parina viime vuonna Kainuussa kilpailuttaneet ja karsineet ostopalveluita. Esimerkiksi hoitotakuun toteutumiseen liittyviä, jonoa purkavia lonkka- ja polvileikkauksia on siirretty omalla henkilöstöllä tehtäviksi. Viime vuonna yksin ostopalveluista säästettiin 5,9 miljoonaa euroa, Ahopelto sanoo. — Toisaalta olemme panostaneet avohoitopainotteisuuteen. Henkilöstöä on siirtynyt esimerkiksi mielenterveyden ja päihdehuollon laitoshoidon tehtävistä kuntiin avohoitoa toteuttamaan. — Nämä ovat olleet hyviä säästämiskeinoja, mutta ensi vuonna ne eivät riitä kattamaan valtion toiminnallemme asettamien lisävelvoitteiden kustannuksia.Trendinä on, että hoito- ja palvelutakuita tulee lisää, ja hoidon tai palvelun saamista koskevat määräajat lyhentyvät. Ahopelto listaa lisävelvoitteisiin muun muassa vanhuspalvelulain, terveydenhuoltolain ja päivystys- sekä ensihoitoasetusten tuomat muutokset. Myös lastensuojelun ja toimeentulotuen saamisen määräajat ovat lyhentyneet. — Kun esimerkiksi vanhuspalvelulakia valmisteltiin, laskimme, että sen tuomien lisävelvoitteiden täyttäminen maksaa Kainuun kuntayhtymän alueella vuosittain miljoona euroa. Saimme budjettiimme 300 000 euroa. Kaikkiaan uudet lisävelvoitteet tuovat Kainuulle vuonna 2015 noin 8 miljoonan euron laskun. KOKO MAASSA tunnetaan Kainuun malli, kokeilu, joka maakunnassa toteutettiin vuosina 2005-2012 määräaikaiseen hallintokokeilulakiin perustuen. Kokeilussa oli mukana myös maakuntaliitto, ja hankkeessa järjestettiin maakunnallisesti toisen asteen koulutus, sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, erityishuoltopiirin tuottamat kehitysvammaisten palvelut sekä kuntien tarvitsema talous- ja tietohallinto. Puolanka ei halunnut jatkaa hanketta vuoden 2012 jälkeen, joten maakunnallisia palveluita tuottanut kuntayhtymä purettiin. Sote-yhteistyö kuitenkin jatkoi maakunnallisena kokonaisuutena. Vuoden 2013 alussa aloitti toimintansa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, jossa ovat mukana maakunnan kunnat Vaalaa lukuun ottamatta. Kuntayhtymä tuottaa niille perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhus- ja sosiaalipalvelut, talous- ja tietohallinnon, ympäristöterveydenhuollon sekä lisäksi erityishuoltopiirin tontille kuuluvat vammaispalvelut. Puolanka on osajäsen, ostaen kuntayhtymältä erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja tukipalvelut. VALMISTEILLA OLEVASSA sote-uudistuksessa tavoitellaan pitkälti samaa sote-integraatiota, joka Kainuussa on jo toteutettu. Ahopelto oli vuonna 2013 sote-uudistusta valmistelleen asiantuntijatyöryhmän jäsen, ja kiersi selvityshenkilönä kuuntelemassa OYS-ervan alueen kuntien tuntoja. — Päällimmäisenä oli useimmassa paikassa se, että säilyväthän meidän kuntamme palvelut. — Näin ei voida enää ajatella, vaan pitää hyväksyä se, että palveluiden turvaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Kuntien rahat eivät muutoin riitä kattamaan kasvavia palvelutarpeita. Muutkaan resurssit eivät riitä: ei voida ajatella, että sote-sektori työllistää 80 prosenttia tulevista pienistä ikäluokista. Kainuun soten asukaspohja on 79 000, ja kuntayhtymä työllistää sijaiset mukaan lukien noin 3600 - 4000 henkilöä. Kuntayhtymän budjetti oli viime vuonna 320 miljoonaa euroa. — Olemme saaneet henkilötyövuodet laskemaan toimintatapoja muuttamalla. — Kustannuskehityksemme on muutoinkin vuodesta 2005 lähtien ollut maltillisempaa kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Esimerkiksi vuonna 2012 kustannuksemme nousivat 3 prosenttia, kun sosiaali ja terveydenhuollon kustannukset nousivat kunnissa tuona vuonna keskimäärin 4-5 prosenttia. — Kainuulaisille kunnille tämä on merkinnyt vuosina 2005-2012 yhteensä noin 90 miljoonan euron säästöä. AVAIN MALTILLISEEN kulukehitykseen on ollut maakunnallinen yhteistyö ja sektoreiden integraatio. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä koostuu seitsemästä tulosalueesta, joita ovat hallinto, keskeiset yhteiset tukipalvelut, perhepalvelut, sairaanhoidon palvelut, vanhuspalvelut, terveyden ja sairaanhoitopalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Lisäksi kuntayhtymällä on Työterveys-liikelaitos ja osuus muun muassa laboratoriopalveluita tuottavassa Nordlabissa. — Tulosalueita vetävät tulosaluejohtajat, jotka johtoryhmässä päättävät maakunnallisesti resurssien palvelutarpeita vastaavasta jaosta. Yhteistyö esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken on mutkatonta, kun työnantaja on sama, ja henkilöt työskentelevät samassa organisaatiossa, Ahopelto sanoo. Tieto kulkee, kiitos yhteisten potilastietojärjestelmien. Myös työntekijät liikkuvat Ahopellon mukaan useimmilla tulosalueilla maakunnallisesti. Hallintoa on keskitetty. Esimiesten lukumäärä on vähentynyt Kainuun sotessa vuodesta 2005 lähtien 160:stä 60:een, ja jäljellä olevista suurin osa, 48, on erikoissairaan- »Lisävelvoitteista tulossa tänä vuonna 8 miljoonan euron lasku.«
Moodi | 1/2015
To see the actual publication please follow the link above