LYHYESTI VERIPALVELUUN. Veripalvelun lääketieteellisenä johtajana aloitti 1.1. 2015 lääketieteen tohtori, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Jarkko Ihalainen. Ihalainen valmistui lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1996, ja hänen väitöskirjansa käsitteli verisyöpien geneettistä diagnostiikkaa. Ihalainen on työskennellyt uransa viimeiset runsaat 10 vuotta lääketieteellisenä johtajana ensin Medix Laboratorioissa, sittemmin Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:ssä. Labqualityn kanssa hän on tehnyt vuosien varrella yhteistyötä eri rooleissa. • EUROOPPAAN. Veripalvelun Tutkimus ja solupalvelut –vastuualuetta johtanut Kari Aranko siirtyi marraskuussa Euroopan veripalvelulaitosten liiton (EBA) toiminnanjohtajaksi. Aranko on lääketieteen tohtori ja dosentti Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Labqualityn hallituksen jäsenenä Aranko on toiminut vuodesta 2012. • VÄITÖS. TtM Liisa Lehdon väitöstilaisuus järjestettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 12. joulukuuta. Lehdon väitöskirja käsittelee kaksiportaista, vuorovaikutteista koulutus ja hallintomallia, jonka tavoitteena on hoitajien tekemien vieritutkimusten laadun parantaminen. Väitöskirjassa mallia sovellettiin veren glukoosimääritykseen. 1/2015 Moodi 3 Islabissa parannettiin ergonomiaosaamista ANNE LANKINEN Kirjoittaja on työterveyshoitaja ja terveystieteiden maisteri, ja työskenteli 2013-2014 työhyvinvointikoordinaattorina Itä-Suomen laboratoriokeskuksessa. ITÄ-SUOMEN Laboratoriokeskuksessa (Islab) käynnistettiin vuonna 2012 Eros-ergonomiahanke, jonka tavoitteena oli tuoda ergonomia osaksi ammatillista osaamista ja työn tekemisen tapaa. Projekti kattoi 2013-2014 koko Islabin alueen, ja Eros-ryhmiin osallistui kaikkiaan 26 Islabin työntekijää sekä 2 työfysioterapeuttia. Hankkeen alussa selvitettiin ergonomiaosaamista ja tarpeita ergonomian parantamiseen henkilöstökyselyin. Suurimmat tarpeet kohdistuivat ergonomiaosaamiseen ja ergonomisten työasentojen löytämiseen sekä kalusteiden säädettävyyteen ja toimivuuteen. Etenkin näytteenoton ergonomia nousi kehittämiskohteeksi. Kiire ja kalusteiden puutteelliset säätömahdollisuudet olivat yleisimpiä syitä siihen, miksi työpistettä ei säädetty itselle sopivaksi. VUOSINA 2013 JA 2014 Eros-ryhmät tekivät Islabin toimipaikkoihin yli 50 ergonomiakäyntiä, joiden yhteydessä tarkistettiin työpisteiden toimivuus, annettiin neuvontaa ja tehtiin konkreettisia muutoksia. Käyntien perusteella tehtiin tarpeelliseksi katsottuja kalustehankintoja. Henkilöstön käyttöön tuotettiin myös muun muassa opasvideoita ja –julisteita, joissa muistutettiin oikeista työskentelyasennoista ja venyttelyiden sekä mikrotaukojen tärkeydestä. Ergonomiakoulutusta järjestettiin sisäisesti. Lisäksi 11 työntekijää osallistuu Itä-Suomen avoimen yliopiston ergonomian ja työhyvinvoinnin perusopintoihin. Näytteenoton fyysisen kuormituksen lisäksi hankkeessa päästiin arvioimaan myös näytteenoton ja laboratoriotyön henkistä kuormitusta, ja työ jatkuu. LOKAKUUSSA 2014 henkilöstölle tehdyn seurantakyselyn tulosten perusteella projektilla on ollut vaikutusta asenteisiin, osaamiseen ja työasentoihin. Kalustehankinnat ovat parantaneet ergonomiaa monissa paikoissa, ja oman työasennon huomioiminen ja erilaisten vaihtoehtojen hakeminen on lisääntynyt. Kiireeseen vetoaminen kalusteiden säätämättömyydessä väheni seurantakyselyssä noin kolmannekseen entisestä. Esimiesten kertoman mukaan myös puhe näytteenoton suuresta kuormittavuudesta on loppunut lähes kokonaan. Rasittuneisuuden kokemuksissa ei kuitenkaan tapahtunut merkittävää muutosta. Eniten rasittuneisuutta koetaan edelleen laboratoriotyölle tyypillisesti yläraajoissa, niska-hartiaseudussa, selässä ja silmissä. Vaikutusmahdollisuudet ja oma motivaatio ovat keskeisiä työn hyvinvointi- ja voimavaratekijöitä. Eros-projektissa koko työyhteisö on esittänyt toiveitaan ergonomisista parannuksista, ja Eros-ryhmien jäsenet ovat olleet aktiivisessa roolissa tilasuunnittelussa ja uusittavien kalusteiden valinnassa. Osana hanketta myös kehitettiin uudenlainen näytteenottotuoli, josta muutkin laboratoriot ovat olleet kiinnostuneita. YHTEENVETONA VOI todeta, että ergonomiaosaaminen on Islabissa lisääntynyt. Sairauspoissaolot vähentyneet projektin aikana noin 2 %, joskin niihin vaikuttavat monet tekijät, eikä projektin osuutta voida käytännössä osoittaa. Työntekijöiden aktiivinen osallistuminen, kalustetoimittajien kanssa tehtävä yhteistyö ja työterveyshuollon entistä näkyvämpi rooli työergonomiaan ja tilasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä edistivät kaikki osaltaan hankkeen onnistumista. Ergonomian kehittäminen jatkuu Islabissa edelleen Eros-ryhmien voimin. Tavoite, ergonominen omatunto, on kuitenkin jo suurelta osin saavutettu. »Näytteenoton ergonomia nousi erityiseksi kehityskohteeksi. » Alkukartoitus 2012-2013, n=295 (48%) Seurantakysely 2014, n=257 ( 37%) - 87 % tietää, mikä on hyvä työasento - 98 % tietää mikä on hyvä työasento - 45 % säätää työpisteen itselle sopivaksi - 59 % säätää työpisteen itselle sopivaksi - 72 % pyytää asiakasta siirtymään, jotta itse pystyy työskentelemään ergonomisesti - 92 % pyytää asiakasta siirtymään, jotta itse pystyy työskentelemään ergonomisesti - 49 % kokee tarvitsevansa ergonomista ohjausta - 27 % kokee tarvitsevansa ergonomista ohjausta Vertailussa ergonomiahankkeen ensimmäisen ja toisen henkilöstökyselyn tuloksia.
Moodi | 1/2015
To see the actual publication please follow the link above