Joka kevät istutan
10 000 – 20 000 taimea.
kin kuin kuusta. Myös oikea-aikaiset
ja tehokkaat hoitotoimet sekä maan-muokkaus
ennen istutusta ovat tär-keitä
töitä.
Suurin osa tilan metsistä on kangas-
Metsänjalostus tuottaa
lisäkasvua ja viljelyvarmuutta
Metsätalouden kestävyyden näkökulmasta keskeistä on,
että hakatun puuston tilalle kasvaa uusi. Metsänviljely on
monesti paras keino saada uusi puusto nopeaan kasvuun.
Suomessa luovuttiin paljasjuuritaimien tuotannosta 1990-luvulla ja
tämän paakkutaimituotantoon siirtymisen jälkeen yhtä isoja mullis-tuksia
ei ole ollut.
- Maanmuokkausmenetelmien kehittyessä on voitu siirtyä aiempaa
pienempiin paakkukokoihin ja taimiin. Esimerkiksi koivun työläs
kuokkaistutus on vähentynyt ja useimmiten voidaan käyttää pikku-koivuja,
jotka sopivat pottiputki- ja koneistutukseen, tutkija Katri Hi-manen
Lukesta kertoo.
- Jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö nopeuttaa puuston tila-vuus-
ja pituuskasvua. Kuusella kasvunlisä on noin 10, männyllä 20 ja
koivulla 30 prosenttia. Erityisesti männyn ja koivun runkomuoto on
metsikkösiemenistä kasvatettuja puita parempi ja oksat ohuem-pia.
Metsänomistajalle tämä tarkoittaa muun muassa aiem-min
saatavia hakkuutuloja.
Himanen muistuttaa, että metsänjalostuksessa ei
pyritä pelkästään lisäämään kasvua, vaan huoleh-timaan
myös viljelyvarmuudesta ja siementen
perimän monimuotoisuudesta.
- Niin sanottua testattu-luokan siemen-tä
tuottavat vanhemmat on kaikki testattu
maasto- eli jälkeläiskokeissa. Näin tiedetään
niiden kasvukyky ja toisaalta tuhoherk-kyys.
Jalostettu metsänviljelymateriaali on
tunnetumpaa ja turvallisempaa kuin jalos-tamaton.
metsää, mutta myös kivikkoja ja tur-vemaita
löytyy. Kuusta kasvaa vähän
mäntyä enemmän, koivua on noin
kymmenys. Lisäksi tilalla on visakoi-vumetsikköjä
ja joulukuusiviljelmiä.
Mäntyä lisätään Lukkarisen tilal-la
istutuksin, kylvöin ja luontaisesti
uudistamalla. Lukkarisen mukaan
minitaimet sopivat erityisen hyvin ki-vikkoiseen
maahan.
- Kuusi on riskialttiimpi, etenkin
tulevaisuudessa. Koivuntaimiakin
Jalostettua siementä on käytetty
metsänviljelyssä laajassa mitassa 20‒30
vuotta ongelmitta.
- Metsänomistajan riskinhallinnan kan-nalta
ehkä tärkein asia on huolehtia siitä, että
käytettävät taimet ovat alueen ilmasto-olosuh-teisiin
sopivia. Männyllä siihen on nyt käytettä-vissä
esimerkiksi VILPAS-sovellus.
voi istuttaa pottiputkella, se on yhtä
helppoa kuin havupuidenkin istutus
ja istutukset voi tehdä myös kesällä.
Koivukuidulle on kysyntää ja jatkos-sa
koivusta tehtäneen aivan uusiakin
tuotteita. Lisäksi koivun kiertoaika
on lyhyempi kuin havutukin.
- Tehokkaalla kasvatuslannoitta-misella
voi saada paremman tuoton
kuin ostamalla lisää metsää. Lannoi-tusinvestoinnin
tuotto on 10 – 20 pro-senttia,
Lukkarinen laskeskelee.
- Jalostetut taimet lähtevät
hyvin kasvamaan. Jatkossa on
tietenkin muistettava tehdä
oikea-aikaiset harvennukset,
Antti Lukkarinen sanoo.
MHY JÄSENLEHTI 1/2020 9