Taimi-Tapio Oy:n
Vierumäen tarhan joh-taja
Jouko Kiviharju ker-too,
että yhtiön männyt ja koivut
ovat jalostettuja. Kuusi on vaihdellut
paljon, esimerkiksi nyt kuusista reilu
puolet on siemenviljelyssiemenistä.
Tulevissa kylvöissä valtaosa kuusista
on jalostettua alkuperää.
- Jalostuksen hyöty on kiistaton.
Männyn ja koivun tilavuuskasvu on
jopa 30 % suurempaa ja kuusellakin
10–20 %. Taimitarhassa jalostettu
siemen myös itää nopeammin ja ta-saisemmin.
Jalostukseen Suomessa
ei liity mielestäni
riskejä, meillä on
asiantuntemus siemen-viljelysten
perustamisessa
maailman huipputasoa.
- Kovakennot ja kohokasvatus sekä
tarkka hoito ovat nostaneet taimien
laatua ja tasaisuutta huomattavasti.
Yksisiemenkylvö vaatii korkeaa laa-tua
käytettävältä siemeneltä.
- Yksi puu sitoo hiilidioksidia ihmi-sen
eliniän aikana noin 1 000 kiloa,
eli jos istuttaa 10 tainta vuodessa, on
”kuitannut” vuoden hiilijalanjälken-sä.
Pohjan Taimi Oy:n toimitusjohtaja
Rauno Kataja pitää jalostuksen etu-ja
aivan kiistattomina: Pohjanmaalla
etua syntyy jopa 30–40 % paikallisiin
alkuperiin verrattuna, Keski-Suomes-sa
ja Savossa 20–30 %.
Yrityksen tarhat ovat Kannuksessa,
Juuassa ja Kemijärvellä. Männynsie-mentä
on riittänyt sekä taimitarha-
että metsäkylvöihin. Kuusen sieme-nestä
on ollut jaksoittain todellista
puutetta, mutta uusia viljelmiä on
perustettu.
- Siemenviljelmissä ei pääse synty-mään
geneettistä yksipuolistumista
runsaan ympäristön pölytyksen ta-kia.
Riski kuin sama kuin metsikkö-siemenillä
eli liian suuret siirrot poh-joiseen.
Paakkutaimien tuotantoketju, ko-hokasvatus
ja ilmarakokennot saavat
kasvuun lähdön nopeammaksi ja var-memmaksi.
Myös lyhytpäiväkäsittely
varmistaa syysistutusten hallankes-tävyyttä
paremmin.
- Taimien istutus on ilmastoteko,
koska uusi metsä syntyy keskimää-rin
neljä vuotta nopeammin kylvöön
ja noin 10 vuotta nopeammin luon-taiseen
uudistamiseen verrattuna.
Metsä on myös tehokas hiilidioksidin
”sidontakoneisto”, josta aika ajoin voi-daan
ottaa satoa.
Oikeanpuoleinen taimikko on alkuperäistä ja vasen puoli on 2. vaiheen siemenviljelys-siementä,
eroavuus on 24 %.
Kuva: Svenska Skogsplantor AB
MHY JÄSENLEHTI 1/2020 11