KORJAUSRAKENTAMINEN | 49 MEILAHDEN TORNISAIRAALA Sairaala-alueen historia alkoi 1909, kun valtio osti rälssitilan maat ja arkkitehti Magnus Schjerfbeck piirsi paviljonkijärjestelmään perustuvan ensimmäisen asemakaavan. Rakentaminen pääsi vauhtiin vasta 1930–40-luvuilla, kun professori Jussi Paatelan suunnittelema Naistenklinikka ja arkkitehtien Uno Ullberg ja Erkki Linnasalmi suunnittelema Lastenklinikka valmistuivat. Sairaalasuunnittelussa oli siirrytty funktionalismiin. Useista erillisistä rakennuksista koostuva paviljonkijärjestelmä yhdistyi blokkisairaalamalliin. Arkkitehtien Jaakko Paatela ja Reino Koivula suunnittelema Meilahden pääsairaala edustaa kompaktia blokkisairaalaa, jossa vuodeosastot ja tutkimus- sekä toimenpidetilat yhdistettiin kiinteästi toisiinsa. Meilahden 54 metriä korkeaa, 15-kerroksista potilastornia ympäröivät matalammat rakennusmassat. Niissä sijaitsevat toimenpide- ja laboratoriosiivet ovat alkuperäisen suunnitelman mukaisia ja umpipihat toimivat henkireikänä mahdollistaen päivänvalon tulon sisätiloihin. Rakennuskompleksin osien sujuvia kulkuyhteyksiä tehostavat potilastornin kaksikäytäväjärjestelmä ja modernit hissit. Meilahden pääsairaala avattiin 20.11.1965. HUONEKORKEUS ASETTI RAJOITUKSIA Sairaanhoidon, lääketieteen ja sen teknologian kehittyminen kuvastuvat rakentamisessa. Suuret osastot ja potilashuoneet ovat vaihtuneet 2000-luvun erityissairaanhoidon ja vaativan kirurgian myötä pienemmiksi. Tornin jokainen kerros muodostaa yhden osastokokonaisuuden, jossa on 1–3 potilaan huoneita omilla WC- ja suihkutiloilla. Sisätilojen uudelleenjärjestely toteutettiin peruskorjauksessa alkuperäisen julkisivun sisälle. Vanha 3,1 metrin huonekorkeus piti säilyttää, vaikka nykystandardien mukaan se on 4 metriä. Ilmanvaihtokanavat jouduttiin matalan huonekorkeuden vuoksi sijoittamaan vaakasuorien ratkaisujen sijaan pystysuuntaisesti. Vanhojen rakenteiden mallintaminen auttoi luovien ratkaisujen löytämisessä. Vanhasta rakennuksesta jäi jäljelle vain betonirunko, joka sai nykymääräysten mukaiset eristeet. Valmiina Meilahden pää- sairaala näyttää samalta kuin alkuperäinen. Uutta ovat ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat ratkaisut kuten maalämpö ja aurinkopaneelit, jotka ovat syrjäyttäneet omat lämpölaitokset ja kaukolämmitysjärjestelmän. Kaksoisjulkisivu ja led-valaisimet kuuluvat niin ikään uusiin ratkaisuihin. Korjausrakentamisen pääurakoitsijana toimi Lujatalo. TAVOITTEENA TIIVIS KAMPUSALUE Korjaus- ja täydennysrakentaminen 2000-luvulla on uusi vaihe Meilahden sairaala alueen historiassa. Sen tavoitteena on luoda tiivis kampusalue, jossa jalankulkuliikenne on katutasolla ja huoltoliikenne- ja autopaikoitus sijoitettu maan alle. Alueen uusimpia rakennuksia ovat Terveystieteiden kirjasto, Biomedicum, Haartmanin sairaala ja Kolmiosairaala, johon kuljetaan päärakennuksen eteen valmistuneesta uudesta aulasta. Arkkitehtitoimisto Sarcian ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan suunnitteleman uuden lastensairaalan on määrä valmistua 2017. RAKENNUSHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄÄ Teksti: Ti ina Ottela 60 VUOTTA Meilahden tornisairaalan vuonna 2011 alkanut peruskorjaus on valmistunut. Täysin uudistuneen potilastornin osastoja otetaan parhaillaan käyttöön. Haastavinta oli uuden talotekniikan vienti 1965 valmistuneeseen, kulttuurihistoriallisesti merkittävään rakennukseen. Meilahden sairaalan ”Hilton” -lempinimen keksi tiettävästi kirjailija Henrik Tikkanen ollessaan hoidettavana Meilahdessa. Tornisairaala on Taka- Töölön ja Meilahden alueen merkittävä kau- punkikuvallinen elementti. Se edustaa tyyliltään 1960-luvun niukkalinjaista modernismia. Kuvassa Meilahden sairaalan päärakennus 1960-luvun loppupuoliskolla. Kuva: Teuvo Kanerva, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Meilahden sairaala kuvattuna tänä keväänä, etualalle nousee uusi lastensairaala. Kuva: Tiina Ottela
Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above