Asuinrakennusten korjausrakentaminen on vauhdissa, mutta korjausvelka kasvaa. On mahdollista työllistää huomattavasti enemmän, parantaa asumisen laatua kohtuukustannuksilla ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, jos niin halutaan. Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että ei haluta. Näin vastavalitun eduskunnan aloittaessa työnsä annan muutaman esimerkin korjausrakentamisen haasteista. Vuonna 2013 voimaantulleiden energiamääräysten mukaan peruskorjausten yhteydessä tulee pyrkiä edistämään energiatehokkuutta. Tämä oli hyvä ajatus, mutta miten kävi? Energiateollisuus asetti omat määräyksensä siitä, miten kaukolämpöä käyttävä kiinteistö voi hyödyntää hukkalämpöä tai tuottaa itse energiaa. Tämän seurauksena suuri osa erittäin järkevistä toimenpiteistä muuttui kannattamattomiksi. Esimerkiksi poistoilmasta lämpöpumpulla talteen otetulla hukkalämmöllä ei saa esilämmittää käyttövettä. Lainsäätäjä ei ole puuttunut epäkohtiin. Miksi ei? Onko kyse ymmärryksen puutteesta tai voiko asia liittyä siihen, että valtio ja kunnat omistavat energiateollisuuden yrityksiä? Toinen asia on pääkaupunkiseudun suuri asuntopula. Toimistot muuttavat pois suurkeskustan alueelta ja tarve tiivistämiseen on lisääntynyt. Toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi on kasvussa, mutta kovin hitaasti. Miksi näin? Koska kaavan muuttaminen kestää useamman vuoden ja rakentamismääräykset nostavat muutosrakentamisen kustannuksia. Kysyntää on, tarjontaa on, ja viranomaisia on. Ministeri Piia Viitasen johdolla päätettiin syksyllä 2013 tukea lähiöiden peruskorjauksia sadalla miljoonalla eurolla. Vastaavan tyyppinen tuki oli käytössä vuonna 2009. 50 | KORJAUSRAKENTAMINEN Molemmilla kerroilla tuki aiheutti valtavan kysyntäpiikin ja sitä seuraavan alhaisemman kysynnän jakson. Tuki aiheutti myös työn teettämistä yhä enemmän muilla kuin suomalaisilla työntekijöillä. Tämäkö oli verorahoilla kustannetun ja työllisyyskasvulla perustellun tuen tarkoitus? Työttömyyttä en ole korjausrakentamisessa nähnyt missään vaiheessa. Ongelma sen sijaan on jatkuva työvoimapula. Verotuksesta ja tukipolitiikasta on puuttunut johdonmukaisuus monelta muultakin osalta, mikä on johtanut kilpailun vääristymiseen ja markkinaepävarmuuteen. KOKONAISKUVA PUUTTUU Yllä mainituissa esimerkeissä lainsäätäjän tarkoitus on ollut hyvä, mutta kokonaiskuva ja toimenpiteiden seuranta on puuttunut. Näkemykseni on, että työllisyyden ja yhteisen kansantaloutemme nimissä uuden hallituksen työlistalle kuuluisivat seuraavat asiat: 1. Säädösviidakon pienentäminen ei riitä, vaan eri viranomaisten tekemistä on karsittava ja koordinoitava. Tavoitteet tulee olla yhteiset ja niihin on sitouduttava. Lainsäätäjän tulee ottaa vastuu asettamiensa lakien toimeenpanosta ja siitä, että niiden toimeenpanoa vesitetään. 2. Kampanjatyyppinen remonttituki tulee lopettaa ja sen sijaan rakentamiseen liittyvää verotusta tulisi pienentää. Samalla tulisi poistaa pienten yritysten arvonlisäverovapautus ja kotitalousvähennykset. Nyt putkiremontin hinnasta lähes puolet saattaa olla veroja ja tätä jotkut asiakkaat pyrkivät välttämään teettämällä kylpyhuoneremontit osakkaiden omana hankintana. Tässä ei ole laadun kannalta mitään järkeä ja se tuskin on ollut lainsäätäjän tarkoitus. 3. Parhaiten suomalaista työllisyyttä saadaan parannettua laskemalla työnteon hintaa. Tämä tapahtuu tuloverojen ja muiden veronkaltaisten maksujen pienentämisellä. Rahat tähän saataisiin veropohjan laajentamisella eli erilaisten vähennysten poistamisella sekä julkisen sektorin tehostamisella. Korjausrakentamisen tarve on tulevan vuosikymmenen aikana suuri ja työllistämisvaikutus valtava. Jotta se olisi kohtuuhintaista ja asumisen laatua ja energiatehokkuutta voidaan edistää, tulee uuden hallituksen pienentää verojen ja julkisen sektorin kustannusten osuutta korjausrakentamisessa. Sen tulee myös huolehtia siitä, että korjausrakentamisen osaajia on saatavilla. Lopputuloksena on terveempi ja energiapihimpi asuinympäristö, kohtuuhintainen korjausrakentaminen ja parempi työllisyysaste. Asukkaille tämä tarkoittaa edullisempaa ja parempaa asumista. Kim Karves Ki r joit taja on Karves Yhtiöiden toimitusjohtaja. KOLUMNI 2/2015 RAKENNUSMEDIA.FI Paremmalla politiikalla parempaa asumista LAINSÄÄTÄJÄ EI OLE PUUTTUNUT EPÄKOHTIIN Toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi on kasvussa, mutta kovin hitaasti. Miksi näin? Koska kaavan muuttaminen kestää useamman vuoden ja rakentamismääräykset nostavat muutosrakentamisen kustannuksia.
Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above