R A K E N N U S A U T O M A AT I O KEHITTÄMINEN RAKENNUSAUTOMAATION ONNISTUNUT KÄYTTÖÖNOTTO • Urakoitsijat tekevät huolellisesti omien järjestelmiensä itselleluovutuksen ennen toimintakokeita ja koekäyttöjä • Rakennusautomaatiourakoitsija testaa ja dokumentoi kaikki kenttälaitteet, niiden kytkennät ja toiminnot • Eri urakoitsijoiden välinen yhteistyö kenttäväylään liitettävien laitteiden yhteensovituksessa on tiivistä • Eri osajärjestelmien järjestelmällistä testausta ja koekäyttöä varten on varattu riittävästi resursseja; käytännössä tarvitaan usein myös erillinen rakennusautomaatiovalvoja • Toimintakokeet ja koekäytöt tehdään järjestelmällisesti; kaikista eri tyyppisistä osajärjestelmistä vähintään yksi testataan kokonaan ja loput pistokokein • Tarkastukset suoritetaan ennakoivasti; esimerkiksi rakennus- automaation ohjelmistot, valvontagrafiikat yms. tarkistetaan, kun ne on tehty valmiiksi ensimmäisten osajärjestelmien osalta • Käyttöönottovaihe jatkuu vähintään ensimmäisen takuuvuoden ajan; taloteknisen järjestelmien asetusarvot ja aikaohjelmat hienosäädetään kohdalleen ja säätöpiirit viritetään • Toiminnallisia puutteita seurataan ja korjataan käytön aikana • Takuuaikana varmistetaan, että talotekniset järjestelmät toimivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti • Kaikki tarkastukset ja koekäytöt dokumentoidaan järjestelmällisesti riittävästi resursseja eri osajärjestelmien järjestelmälliseen testaamiseen ja koekäyttöön. Se on erittäin tärkeä vaihe, koska kaikki osajärjestelmät saadaan ensimmäistä kertaa käyttöön yhtä aikaa, mutta kuitenkin se on viimeinen hetki, jolloin osajärjestelmiin voidaan vielä tehdä muutoksia. Lisäksi se on yleensä ainoa tilaisuus käydä kaikki talotekniset järjestelmät kokonaisvaltaisesti läpi, Vilmunen korostaa. Jos koko kiinteistö peruskorjataan ja koko talotekniikka menee uusiksi, myös automaation voi suunnitella puhtaalta pöydältä. – Lähinnä tilat ja kerroskorkeudet voivat asettaa rajoitteita, jos alakeskuksia ja säätölaitteita ei saada mahtumaan alakattojen 18 | KORJAUSRAKENTAMINEN RAKENNUSAUTOMAATION EPÄONNISTUNUT KÄYTTÖÖNOTTO • Työmaan toteutusaikataulut eivät ole realistisia; ei oteta huomioon urakan aikana ilmaantuvien ristiriitojen tuomaa viivästystä, toimintakokeille ei varata riittävästi aikaa • Ei varauduta saneerauskohteille luonteenomaisiin yllätyksiin eikä anneta lisäaikaa aikataulun pettäessä • Saneerauskohteen suunnittelussa joudutaan tyypillisesti olettamaan monia asioita, mutta ei varata resursseja varmistaa asioita kohteessa • Ei varata aikaa selvittää työn aikana epäselviä asioita kuten suunnitelmapuutteita • Tekniikka kehittyy nopeasti, mutta ei varata aikaa integrointeihin • Vanhaa rakennusta saneerattaessa taloteknisten järjestelmien määrä kasvaa ja niihin sisällytetään uusia toimintoja, mutta tilavarauksia ei selvitetä eikä uusien toimintojen vaatimalle ohjelmointi- ja muulle työlle varata aikaa • Talotekniikan käyttöönottovaiheessa kaikki tekevät tarkastuksia samaan aikaan samassa paikassa, eri osapuolet häiritsevät toisiaan ja osa tarkastuksista saattaa jäädä pitämättä • Kukaan ei ota kokonaisvastuuta rakennus- ja talotekniikan aikataulun ja töiden koordinoinnista • Hanke- tai ehdotussuunnitteluvaiheessa asetetuista talotekni- sistä tavoitteista tingitään ensin toteutussuunnitteluvaiheessa, sitten urakointivaiheessa ja lopuksi käyttöönottovaiheessa • Suunnittelun ja työn määrä sekä kustannukset saattavat olla paljon uudisrakentamista suuremmat, mutta ei varata riittävästi resursseja tai ne käytetään jo rakentamisen aikana yläpuolelle. Hyvällä suunnittelulla ja käyttämällä hajautettua tai langatonta teknologiaa ongelmat saadaan kuitenkin yleensä ratkaistua. LANGATON TEKNIIKKA VOI AUTTAA Langaton teknologia onkin yksi nykypäivän mahdollisuuksista ja sopii etenkin korjauskohteisiin, missä johtojen reititys on työlästä. Langattomat laitteet tarvitsevat toimiakseen apuenergiaa, jota voidaan saada esimerkiksi paristoista ja valokennoista. Tällöin erillisen sähkösyötön kaapelointia ei tarvita. Langattomien laitteiden huolto voi olla työlästä, koska rakennuksissa voi olla yhteyksiä häiritsevät väliseinät, raudoitteet ja muut sähköiset järjestelmät. Teknolo- gia kehittyy kuitenkin koko ajan ja vaatimukset tarpeenmukaisesta ja henkilökohtaisesta ohjaus- ja säätömahdollisuudesta kasvavat. – Hypeilmiöstä ei ole vaaraa, jos rakennusautomaation ja integraation hyötynäkökulmat ja taloudelliset selvitykset tehdään tarkasti. Tulevaisuudessa käytettävyyden ja tietoturvan merkitys kuitenkin korostuu, kun internet-pohjaisia pilvipalveluja tarjoavat kaikki toimittajat, Anders Strand arvioi. – Eri järjestelmien yhteensovittaminen on osa rakennusautomaation suunnittelutyötä. Ihanne olisi, jos toimiston huonetilassa olisi vain yksi vuorovaikutteinen käyttöliittymä eikä monta eri laitetta ja anturia kuten nykytiloissa.
Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above