Page 17

Korjausrakentaminen 2 / 2015

Rakennushankkeista puuttuu taho, joka ottaisi suunnittelun ja integroinnin vastuulleen. Sara Grotell säätää työpisteensä valaistustasoa kännykällä. KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 7 – Integrointi on ollut jo vuosia teknisesti mahdollista, mutta se on usein jäänyt toteuttamatta, koska nykyiset suunnittelun ja toteutuksen toimintamallit ja prosessit eivät ole tukeneet sitä, hän sanoo. – Integraatiosta pitäisi alkaa keskustella jo hanke ja ehdotussuunnitteluvaiheessa, koska rakennusautomaatioratkaisut vaikuttavat myös muihin taloteknisiin suunnitteluratkaisuihin. ASIAKKAATKIN HALUTAAN INTEGROIDA Jyrki Vilmunen arvioi, että saman toimittajan järjestelmät saadaan jo hyvin integroitua keskenään. Kolmannen osapuolen laitteitakin pystytään integroimaan. Rakennushankkeista puuttuu kuitenkin taho, joka ottaisi suunnittelun ja integroinnin vastuulleen. – Toteutusvaiheen integraattorin rooli sopisi luontevasti esimerkiksi rakennusautomaatiourakoitsijalle. Oleellista on, että työstä saa korvauksen, koska nykyiset tiukat urakkatarjouskilpailut eivät tue yhteistyötä yli urakkarajojen. Myös suunnittelu- ja urakointimalleja pitäisi kehittää yhteistyötä tukeviksi, Anders Strand täydentää. Turva-, palo- ja kulunvalvontajärjestelmät ovat olleet tyypillisesti omia järjestelmiään ja niistä on liitetty rakennusautomaatioon hälytyksiä. Nyt nekin ovat muuttumassa integroiduiksi järjestelmiksi. – Seuraava tavoite on toteuttaa talotekniikan integrointi niin, että se tukee myös asiakkaan liiketoimintaa ja liiketoimintaprosesseja, Vilmunen arvioi. KIINTEISTÄ VALVOMOISTA SIIRRYTTY PILVIPALVELUIHIN Rakennusautomaation hierarkiatasot hämärtyvät, kun älykkäät kenttälaitteet voivat keskustella keskenään eikä kaiken tiedon tarvitse kiertää ylemmän hierarkian kautta. Siitä huolimatta järjestelmän perusrakenne on pysynyt samana. Kenttätasolla ovat kenttälaitteet kuten anturit ja venttiilimoottorit. Ne kytketään alakeskustasolle, mitä järjestelmän aivoiksi usein kutsutaan aika- ja säätöohjelmineen. Valvomotason graafinen käyttöliittymä tietokantoineen toimii yhteyslinkkinä ulkomaailmaan ja huolehtii jatkohälytyksistä. Tietoa siirretään myös esimerkiksi energianseurantajärjestelmiin tai etäyhteyksiä varten. Huoltomies voi katsoa kotona, mitä kiinteistössä tapahtuu. Perinteisesti valvomo on ollut pc-tietokone huoltotilassa. Nykyaikana on siirrytty pilvipalveluihin ja valvomotoiminnot sijaitsevat usein konesalissa olevalla palvelimella. Tällöin valvomon toimintoja voidaan myydä myös palveluna. Tietoa siirretään muillekin osapuolille esimerkiksi talotekniikan suorituskyvyn – kuten energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden – raportointia varten. Esimerkiksi Granlund kerää rakennusautomaatiosta tietoa ja murskaa sitä erilaisten algoritmien avulla avainluvuiksi kiinteistönomistajien tarpeita varten. KORJAUSKOHTEISSA PALJON SOVITETTAVAA Korjauskohde poikkeaa uudishankkeesta siinä, että vanhat järjestelmät ja talotekniikka asettavat rajoituksia. Jos vain osa kiinteistöstä korjataan, esimerkiksi yksi siipi, uusi rakennusautomaatio on saatava toimimaan vanhan osan kanssa. Myös tietojen saaminen vanhoista taloteknisistä järjestelmistä saneeraussuunnittelua varten voi olla hankalaa. – Käyttöönottovaiheeseen pitää varata Anders Strandin mielestä nykyisiä toimintamalleja ja -prosesseja on kehitettävä. – Esimerkiksi tiukat urakkatarjouskilpailut eivät tue yhteistyötä yli urakkarajojen, hän sanoo.


Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above