SAMALLA TAVALLA KUIN ERI SUUNNITTELUALOJEN TIETOMALLIT SOVITETAAN YHTEEN ENNEN TOTEUTUSTA, MYÖS RAKENNUKSEN ERI LAITTEET JA TALO- TEKNISET JÄRJESTELMÄT PITÄISI SAADA SOVITETTUA JA TOIMIMAAN YHTEEN. – Työntekijä voi vaikuttaa valaistuksen, ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen toimintaan jopa työpistekohtaisesti. Käyttöliittymänä voi olla oma puhelin, tabletti tai pc-tietokone, projektipäällikkö Jyrki Vilmunen kertoo. ERILAISIA OLOSUHDEOHJAUKSIA TESTATAAN Pilottialueella työntekijä voi kirjautua puhelimen sovellukseen ja valita valaisimen valotehon painiketta klikkaamalla. Myös muita tilan olosuhteita voi määritellä saman käyttöliittymän avulla. Kännykän näytölle päivittyy samalla prosenttiluku, joka antaa viitteellisen energiatehokkuusluvun. Pilottialueen ohjaukset on koottu kahdella pilottivyöhykkeellä yhden käyttöliittymän alle. Yhdellä vyöhykkeellä valaistusohjaus ja muu talotekniikka ohjataan erikseen. Taustalla rakennusautomaatio huolehtii valaistuksen perussäädöistä. Dali-valaistusohjausväylään kytketty läsnäoloanturi siirtää rakennusautomaatiojärjestelmään tiedon siitä, kun käyttäjä saapuu tai poistuu. Sensorit ohjaavat valaisimia automaattisesti myös päivänvalon saatavuuden mukaan. – Kun valaistusratkaisut integroidaan kiinteistön laajempaan automaatiojärjestelmään, ei läsnäoloantureita tarvitse asentaa erikseen jokaista olosuhdesäätöä varten. Sen sijaan tieto läsnäolosta saadaan valaistuksen ohjausjärjestelmän kautta. Pyrimme edistämään tällaisia energiatehokkuutta ja käytettävyyttä parantavia ratkaisuja myös asiakkaidemme projekteissa, Jyrki Vilmunen kertoo. YHTEENSOVITUS TÄRKEÄÄ Rakennusautomaation tavoitteena on yhdistää erilaiset talotekniset järjestelmät helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi. 16 | KORJAUSRAKENTAMINEN Se on ollut vielä harvinaista. Samalla tavalla kuin eri suunnittelualojen tietomallit sovitetaan yhteen ennen toteutusta, myös rakennuksen eri laitteet ja talotekniset järjestelmät pitäisi saada sovitettua ja toimimaan yhteen. Kun suunnitelmat ohjaavat toteutusta, vältytään työläiltä ja kalliilta muutostöiltä. Granlundin osastonjohtaja Anders Strandin mielestä taloteknisten järjestelmien integrointi vaatii tiivistä yhteistyötä LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatio suunnittelijoiden kesken jo suunnittelun alkuvaiheessa. R A K E N N U S A U T O M A AT I O KEHITTÄMINEN – Seuraava tavoite on toteuttaa talotekniikan integ- rointi niin, että se tukee myös asiakkaan liiketoimin- taa ja liiketoimintaprosesseja, Jyrki Vilmunen arvioi. VALAISTUSENERGIASIMULOINTIEN LUOTETTAVUUS TESTATTIIN Granlundin pääkonttorin pilottialuetta on tutkittu myös RYM Oy:n Sisäympäristö hankkeessa päivänvalon simulointiin ja käyttöön liittyvänä referenssialueena. Valaistusenergian kulutustietoja on vertailtu vastaaviin simuloituihin tuloksiin yhdellä vyöhykkeellä. – Valaistusenergiasimuloinnit ja mittarointitiedot pitivät varsin hyvin paikkansa, valaistussuunnittelija Sanna Forsman kertoo tuloksista. Käynnissä on lisäksi projekti, jossa tutkitaan alueen toiminnallisuutta sekä kulutus- ja käyttökokemuksia. Forsman kertoo, että alustavien kyselyjen perusteella kaikki tuntuvat pitävän hyvänä automatiikkaa – kuten liiketunnistimen perässä olevia valaisimia – siitä huolimatta, että sammutusaika on säädetty todella lyhyelle viiveelle. – Ehkäpä energiatehokkuuden parissa työskentelevät käyttäjät ymmärtävän keskimääräistä paremmin sen arvon, ettei valoja pidetä turhaan päällä. Myös työpistekohtaiseen säätömahdollisuuteen on oltu tyytyväisiä. Moni ei ole kokenut tarpeelliseksi säätää valaistustasoja sen jälkeen, kun ovat ne kerran säätäneet ja kokeneet hyviksi.
Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above