HAASTAVA KORJAUSRAKENNUSTYÖMAA TOIMISTOISTA ASUNNOIKSI: KANNATTAJAN NÄKEMYKSIÄ Helsingissä ja suuremmissa kaupungeissa monia toimitiloja on ryhdytty muuttamaan asunnoiksi. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara on kirjoituksissaan kannattanut tätä kehitystä. Teksti : Tommi Ahlberg 1) Mitkä seikat vaikuttavat siihen, että toimistoja muutetaan asunnoiksi? – Toimistotilaa on pääkaupunkiseudulla yksinkertaisesti liikaa, koska teknologian kehittymisen vuoksi toimistoissa tarvitaan neliötä työntekijää kohden vähemmän. Seudun kunnat ovat myös kilpailleet työpaikoista kaavoittamalla toimitiloja yli tarpeen. Kun vastaavasti asunnoista on pulaa, on luontevaa muuttaa toimistoja asunnoiksi. – Paine muuntoon on sekä kysyntä- että tarjontalähtöistä. Keskusta-asumisen suosio on kasvanut ja siksi keskustassa sijaitsevista neliöstä maksetaan asuntoina huomattavan paljon. Ne menisivät vuokralle myös toimistoina, mutta jos uskomme hintamekanismin viisauteen, olisi järkevää muuttaa niitä asunnoiksi. Monet niistä ovat entisiä asuntoja, joten niiden muuttaminen on myös teknisesti yksinkertaista. Kun VM saa tahtonsa läpi ja valtio pitää yhteisöverotulot kokonaan itsellään, Helsinki alkaa muuttaa keskustan toimistotaloja asunnoiksi. – Tarjontapuolen paineita aiheuttavat toimistot, joita ei saa vuokratuksi toimitiloina. Usein ne sijaitsevat paikoissa, joissa ne eivät ole kovin haluttuja myöskään asuntoina, mutta asuntoina niistä maksettaisiin edes jotain. Toimistoksi alun perin rakennetusta talosta on kuitenkin mielestäni vaikea tehdä hyvää asuintaloa. 2) Voidaanko toimistojen muuttamisesta asunnoiksi puhua jonkinlaisesta ilmiöstä Suomessa, vai onko se vielä vähäistä? – Kaupunkiin kuuluu se, että tonttien käyttötarkoitusta muutetaan kehityksen mukana. Ei tätä nyt voi vielä massailmiök- 32 | KORJAUSRAKENTAMINEN si sanoa. Kolmekymmentä vuotta sitten asuntoja muutettiin keskustassa toimistoiksi ja kaupunki jahtasi piilokonttoreita. Nyt se yrittää estää samojen talojen muuttamista takaisin asunnoiksi. 3) Vanhoja toimitiloja on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vapaana yli miljoona neliötä. Onko näistä neliöistä apua pääkaupunkiseudun asuntopulaan? – Teoriassa tuohon mahtuisi noin 25 000 asukasta, joten se vastaa runsaan vuoden väestönkasvua. Käytännössä potentiaalia on paljon vähemmän, koska moni toimisto kannattaa mieluummin purkaa. Samalle tontille voi toki rakentaa asuintalon. 4) Kun rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan toimistosta asunnoiksi, on korjaus- ja muutostyöt usein mittavia ja kalliita. Suomessa valmiit kohteet ovatkin olleet enimmäkseen arvoasuntoja keskeisillä paikolla. Olisiko konseptilla mahdollista kuitenkin tuottaa myös esimerkiksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja? Miten? – Tässä arvostaisin suuresti markkinamekanismia. Se ei ole erehtymätön, mutta todistustaakka siirtyy sille, joka haluaa tähän väliin joitain tukia. – Jos toimiston muuttaminen asunnoiksi maksaa paljon ja jos lopputulos on huono sekä rakennuksena että sijainnin kannalta, kannattaa käyttää nekin rahat parempiin asuntoihin paremmalla paikalla. Pidän erittäin epätarkoituksenmukaisena sitä, että tähän tulisi jotain valtion tukea väliin, kuten hallitus on luvannut. Kiinteistön omistaja toki ottaa mielellään vastaan rahaa valtiolta, mutta jos asuntotuotantoa halutaan tukea, pitäisi uudistuotannon voida kilpailla samoista rahoista. Näillä asuntojen hinnoilla mitään tuotantotukea ei kuitenkaan tarvita. On esitetty, että tyhjät toimistot voisivat toimia opiskelijoiden hätämajoitustiloina. Tämä pitäisi selvittää. 5) Muutostyöt edellyttävät kaavamuutosta, jonka saaminen voi kestää kauan ja olla epävarmaa. Nykyiset vaatimukset autopaikoista, hisseistä ja väestönsuojista voivat olla haastavia toteuttaa, samoin ilmanvaihdon ja äänieristyksen vaatimukset. Myös taloyhtiöt voivat asiaa vastustaa. Pitäisikö viranomaisten velvoitteissa joustaa tai muuten pyrkiä edistämään toimistojen muuttamista asunnoiksi? – Muutoksen vaatimaa byrokratiaa pitäisi voida purkaa. Periaatteessa suhtaudun positiivisesti siihen, että toimistoja muutetaan asunnoiksi, jos tämä on kannattavaa, koska osoittaahan se, että kiinteistöstä on enemmän iloa asuntona kuin toimistona. Jos muut syyt eivät estä muutosta, aina voi turvautua autopaikkanormiin. 6) Kun toimistoja sijoitettiin kaupunkien keskustoihin, ajateltiin että työmatkatkin olisivat lyhyitä. Nyt näitä toimitiloja muutetaan asunnoiksi ja toimistot muuttavat kauemmaksi. Mikä on mielestäsi paras ratkaisu työmatkojen ja työnteon kannalta, miten kodin ja työpaikan tulisi sijaita? – Tämä on ikuisuuskysymys. Ennen päivittäinen matkustaminen oli työmatkapainotteista. Nyt vapaa-ajan matkoja on paljon enemmän kuin työmatkoja. Siksi asunnon on järkevää sijaita siellä, missä on elämää ja töihin voi matkustaa vähän syrjemmällekin. – Pendelöinti keskustasta kaupungin ulkopuolelle lisääntyy eikä vain Helsingissä vaan esimerkiksi New Yorkissa. Toiset taas asuvat mielellään omakotitalossa kaupungin ulkopuolella. Työpaikkojen on oltava saavutettavissa kaikkialta. Siksi niitä kannattaa keskittää Leppävaaraan, Helsingin keskustaan, Pasilaan ja niin edelleen, eikä missään tapauksessa hajasijoittaa sinne tänne pitkin peltoja. Nämä hajasijoitetut toimistothan ovat niitä tyhjillään olevia. Valitettavasti ne ovat väärässä paikassa myös asumista ajatellen.
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above