2 Kirkonseutu 20/2018 1.12.2018
Pyhänseutu Pääkirjoitus
SUNNUNTAI 2.12.
1. adventtisunnuntai
Kuninkaasi tulee nöyränä
Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai
julistaa, että Jumala ei ole
kaukana meistä. Hän lähestyy
kansaansa antaakseen sille pelastuksen
uuden ajan. Hoosiannaa
laulaen tervehdimme Jeesusta
Kuninkaanamme ja iloitsemme
siitä, että hän on tullut ja vapauttanut
meidät yhteyteen Jumalan
ja toistemme kanssa.
Liturginen väri: Valkoinen
Tekstit: Ps. 24:7-10, Jes. 62:10-12,
Room. 13:11-14, Matt. 21:1-9
Virsi
SUNNUNTAI 9.12.
2. adventtisunnuntai
Kuninkaasi tulee kunniassa
Päivän aiheena on Kristuksen
tuleminen kunniassaan aikojen
lopulla. Seurakunnan tulee kärsivällisesti
kilvoitellen odottaa
Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja
syyllisyyttä seurakunta on saanut
lupauksen pelastuksen ajasta.
Liturginen väri: Violetti tai sininen
Tekstit: Ps. 80:15-20, Hoos. 2:20-
22, 1. Piet. 1:13-17, Luuk. 21:25-33
(34-36)
Hyvä paimen |
MARKKU LEHTINEN
Tiellä ken vaeltaa
Jeesus, sä Herramme,
sua seurata tahdomme.
Kanssamme kulje eteenpäin,
yhdessä, yksittäin.
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna, hoosianna!
Saavu jo, kuningas, luoksemme
täyttämään toivomme. Virsikirja 15:4
Kuulun niihin, jotka eivät
haikaile Kolkanmäen
vanhan puukirkon perään.
Syykin on selvä. Lähes
90 vuotta palvellut
kirkko purettiin vuonna 1977, joka on
syntymävuoteni. Lahden Ristinkirkko
vihittiin käyttöön seuraavana vuonna, ja
nyt on aika juhlia sen 40-vuotista taivalta.
Koko Kolkanmäen nimitys on nuorelle
sukupolvelle vieras. Kerrotaan, että
nimi juontaa juurensa puinnin kolkkeesta,
joka kantautui mäellä sijainneista
riihistä ja tyylimyllystä.
Lahden kylä tuhoutui vuonna 1877
valtavassa tulipalossa. Kolkanmäki koitui
monelle pelastukseksi, sillä sinne päästiin
palolta turvaan. Ehkä osa kotien
irtaimistostakin pystyttiin
pelastamaan.
Pian palon jälkeen
Lahden kylä sai kauppalan
arvon ja aluetta ryhdyttiin
kaavoittamaan. Perinteinen
Kolkanmäki valikoitui uuden
kirkon paikaksi ilmeisen
kivuttomasti. Kirkko
vihittiin käyttöön
1890.
Historia on kiehtovaa,
mutta niin on
nykyisyyskin. Kun
ajattelee Alvar Aallon
suunnittelemaa
Lahden Ristinkirkkoa
arkkitehtonisena
maamerkkinä,
on vaikea nostaa
esiin rakennuksia, jotka menevät Lahdessa
sen edelle. Eliel Saarisen piirtämä
Lahden kaupungintalo on uniikki sekin,
ja ehkä Sibeliustalon merkitys korostuu
tulevaisuudessa entistä enemmän yhtenä
puurakentamisen taidonnäytteenä.
Jotain Ristinkirkon merkityksestä
kertoo se, että Suomessa tunnetaan ilmiö
nimeltä Alvar Aalto -turistit, ja että tällaisia
arkkitehtuurin harrastajia tai ammattilaisia
vierailee säännöllisesti myös
Lahdessa. Kulttuurihistoriallisia näkökulmia
ei välttämättä arvosteta kaupungissa,
joka on itsessään nuori.
Ristinkirkko on varsin viihtyisä ja
funktionaalinen. Siellä on modernin ajan
avaruutta. Suoraviivainen linjakkuus
kiinnittää huomion alttariin, joka on
kirkon tärkein paikka. Luonnonvalo on
otettu erittäin taitavasti käyttöön. Ristinkirkossa
on monella mittarilla upeat
puitteet nykyaikaiselle seurakuntaelämälle.
Juhlamessua vietetään 2. joulukuuta
Suomalaisen messun sävelin. Messun
jälkeen on kirkkokahvit sekä yhteistä
muistelua kirkon 40-vuotiselta
taipaleelta.
Aallon elämäntyöstä
ja Kolkanmäen historiasta
kiinnostuneet
voivat myös tutustua
näyttelyyn, joka on
avattu Lahden kaupunginmuseon
ja
seurakunnan yhteistyönä
Ristinkirkon
tiloihin.
Markus Luukkonen
Juhliva kirkonmäki
Ottakaa tuolta aasintamma ja varsa. Tuokaa ne minulle!
SIITÄ hetkestä asti, kun Jeesus saapui Jerusalemiin ja
ihmiset ensimmäistä kertaa lauloivat Hoosiannaa, on
kysytty sitä, miksi Jeesus ratsastaa juuri aasilla ensimmäisen
adventin viettoon.
Toisaalta se oli viesti rauhasta ja nöyryydestä. En tule
sotahevosella vallan kiilto silmissä. En saavu pakottamalla
tai väkisin, vaan sopivan rauhallisella askeleella
sinun kanssa samalla tasolla. Sille moni huusi myös
tuolloin sen toisen kuuluisan huudahduksen: halleluja!
Toisaalta, kuitenkin, Jeesus saapui juuri aasilla. Aasi
oli kuninkaan kulkupeli. Kai hän olisi voinut tuttuun
tapaan saapua apostolin kyydillä mahdollisimman huomaamattomasti.
Niin ei kuitenkaan käynyt. Ratsastaminen
aasin selässä taisi olla Jeesuksen havainnollistava
saarna. Jos ette vielä ymmärtäneet mitä olen puhunut,
ymmärtäkää mitä tämä hetki tarkoittaa.
Aasiin liittyvän vertauskuvan kanssa kristityt ovat
aina tasapainoilleet. Miten puhua Jeesuksesta niin, että
hän pysyy ihmisten tasolla kulkevana hyvänä hallitsijana.
Hallitsijana, joka ei pakota mihinkään, mutta silti
hallitsee. Hallitsijana, jolle voi laulaa Hoosianna: Herra
auta, pelasta, vaikka aina ei tietäisi millaista apua häneltä
tarvitsee.
Kristittyjen elämänohjeet voisi tiivistää sanoihin:
koetetaan matkia Jeesusta. Miten olla oikeaan aikaan
nöyrä, armollinen ja kaiken unohtava, ja oikeaan aikaan
kriittinen ja oikeudenmukainen?
Hoosianna on monelle ”se iloinen virsi”. Minä pidän
siitä, että virsikirjan ensimmäinen virsi viestii iloa ja luo
samalla alkutahdit koko joulun tunnelmalle. Pelkkä yhdessä
laulettu Hoosianna ei kuitenkaan tee kaikkien elämästä
ennen joulua pelkkää iloa ja juhlaa. Jonkun Hoosianna
soi kuin Leonard Cohenin Hallelujah – hieman
haikeasti ristiriitaisen elämän keskellä.
Maailma on välillä ristiriitainen paikka. Se oli sitä
ensimmäisen Hoosiannan laulajille, kun ilon keskellä ei
ollut täyttä varmuutta siitä, mitä tässä vielä tapahtuu.
Maailma on sitä myös tänään. Onneksi Jeesus tiesi mitä
teki silloin, ja tietää mitä tekee myös tänään.
Olkoon Kristus kanssasi.
Hän on vastaus kaipaukseesi,
rauha levottomuuteesi ja
valo pimeyteesi,
kun kuljet kohti joulua.
-Pirjo Kantala
Tuomas Luoma
Kappalainen
Joutjärven seurakunta
Lainattua
”
KRISTILLINEN ihmiskäsitys korostaa jokaisen ihmisen luovuttamatonta
arvoa, joka on riippumaton henkilökohtaisista ominaisuuksista. Ihminen
on arvokas, koska Jumala on hänet luonut ja tahtonut hänen olevan
olemassa.
Arkkipiispa Tapio Luoma, Kirkon ihmisoikeusfoorumin julkaisussa Näkökulmia
ihmisoikeuksiin
KOHTALONKYSYMYKSIÄ. Kirkon on osattava erotella, mikä on se muoto,
joka tavoittaa tämän päivän ja huomisen ihmiset, ja mikä on se sanoma,
jota ilman viimeinen sammuttaa valot. Ja sitten yhdistää nämä kaksi,
muoto ja sisältö.
Toimittaja Päivä Puhakka, Kotimaa 15.11.2018