1.12.2018 Kirkonseutu 20/2018 11
Ristinkirkon ja kirkonmäen
historia esillä
LAHDEN museot ja Lahden seurakuntayhtymä
ovat yhteistyössä
koonneet pienoisnäyttelyn
Lahden kirkonpaikan, ensimmäisen
kirkon ja Ristinkirkon historiasta.
Kirkonpaikka täyttää 140
vuotta, Ristinkirkko 40 vuotta.
Kirkonpaikka määrättiin
Lahden ensimmäisessä asemakaavassa
vuonna 1878. Pyhäkkö
osoitettiin Kolkanmäen lakikohdalle
kauppalan pohjoislaitaan,
pienen kauppalan yläpuolelle.
Puukirkko rakennettiin vuonna
1890 ja sai seistä paikallaan lähes
90 vuotta ennen purkamistaan
vuonna 1977.
1920-luvulla alkanut keskustelu
uudesta pääkirkosta päättyi
Ristinkirkon valmistumiseen
vuonna 1978. Akateemikko Alvar
Aalto jätti kirkollaan vahvan
jäljen Lahden kaupunkikuvaan.
Hän loi valon temppelin,
jonka monet yksityiskohdat ja
vanha Kirkkopuisto kertovat
tarinaa Lahden kauppala- ja
kaupunkihistorian kaikilta
vuosikymmeniltä.
Näyttelyssä on esillä myös kuvanveistäjä
Pentti Papinahon Ristinkirkon
alttariveistoskilpailuun
vuonna 1977 suunnittelemat
reliefiluonnokset Tulta minä olen
tullut heittämään ja Minulle on
annettu kaikki valta. Papinahon
ehdotukset saavuttivat kilpailussa
1. ja 4. sijan. Ristinkirkon
alttariseinälle ei kuitenkaan
koskaan tilattu taideteosta,
vaan paikalle päätettiin sijoittaa
puinen risti.
Pentti Papinahon luonnokset
ovat tuore lahjoitus kuvanveistäjän
perikunnalta Lahden
taidemuseolle.
LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ
> JUHLIVA kirkonmäki. Ristinkirkko
40 vuotta, kirkonpaikka 140
vuotta. Näyttely Lahden Ristinkirkossa
29.11.2018–6.1.2019 kirkon
aukioloaikoina. Kirkko on avoinna
joka päivä klo 10–15 sekä tilaisuuksien
yhteydessä.
juhlanäyttelyssä
Kaupunginmuseo ja seurakunta ovat koonneet pienoisnäyttelyn Lahden
kirkonpaikan, ensimmäisen kirkon ja Ristinkirkon historiasta.
Konsertti johdattaa jouluun
- Olemme hakeneet konserttiimme
oikeaa joulun henkeä.
Laulut tulevat iholle ja koskettavat,
Juha Korkeamäki
kertoo Nastolan Mieskuoron
joulukonsertista.
Mieskuoro esiintyy sunnuntaina
9.12. Nastolan kirkossa.
Kuoronjohtaja Juha Korkeamäki
jatkaa, että laulut lähtevät
sydämistä ja johtavat sydämiin.
Konsertin ohjelmisto on koottu
monipuoliseksi ja se sisältää
niin perinteisiä joulun ikivihreitä
sävelmiä kuin myös harvemmin
kuultuja lauluja.
Konsertti alkaa kuoron perinteiden
mukaisesti eli kuoro
marssii kynttilät käsissä laulaen
1400-luvulta peräisin olevaa kulkuelaulua
Alta trinita beata.
Uudempia sävelmiä edustavat
mm. P. J. Hannikainen Joulu,
joka on iloinen ja veikeä laulu.
Nykyajan klassikoista konsertissa
kuullaan mm. Kassu Halosen Sydämeeni
joulun teen sekä Pekka
Simojoen Tulkoon joulu.
Konsertti päättyy todellisiin
joulun klassikoihin, kun kuoro
esittää laulut Jouluyö, juhlayö,
jonka jälkeen yleisö pääsee mukaan
Juha Korkeamäki kertoo, että Mieskuoron konserttiin on haettu oikeaa joulun
henkeä.
yhteislauluun Maa on niin
kaunis.
Kuoron lisäksi konsertissa esiintyvät
solisteina Eero Sinikannel ja
Kirsi Korkeamäki laulu sekä Timo
Koskelainen, pianosäestys. Konsertin
johtaa Juha Korkeamäki.
> SU 9.12. klo 18 Nastolan mieskuoron
joulukonsertti Tulkoon
joulu Nastolan kirkossa, vapaa
pääsy, ohjelma 10 €.
ensimmäisenä
viimeisenä
MARKKU LEHTINEN
Yllättävää on ollut myös työn
monipuolisuus.
- Kaikkea, mitä olen elämäni
varrella oppinut, olen voinut
käyttää tässä työssä.
Kunniakas ja perinteinen
suntion ammattinimike on
joissain seurakunnissa vaihdettu
esimerkiksi vahtimestariksi.
Hämeenlinnan seurakunnassa
suntiot ovat nykyisin vahtimestareita.
Helsingin hiippakunnassa
taas suntio-nimitys on
käytössä kaikissa alueen seurakunnissa.
- Suntio on vanha ammattitermi,
joka on profiloitunut
kirkkoon. Siksi soisin, että
tuosta ammattinimikkeestä ei
luovuttaisi, toivoo Eeva Cakici.
Hoosianna soi huomenna
jokaisessa Suomen kirkossa
HUOMENNA on ensimmäinen adventtisunnuntai.
Alkaa uusi kirkkovuosi
ja joulunaika. Kirkkojen
virsitauluilla on virsi numero 1
Hoosianna.
Hoosianna-hymnin laulaminen
ensimmäisenä adventtisunnuntaina
on vanha perinne Suomessa
ja Ruotsissa. Hoosianna-hymnillä
on ikää runsaat 200 vuotta. Sen
juuret ovat Ruotsin ja Suomen
yhteisessä historiassa. Säveltäjä
on Ruotsin hoviin kutsuttu saksalainen
Georg Joseph Vogler.
Hymni esitettiin ensi kerran Ruotsissa
vuonna 1795.
Suomessa Hoosianna-hymni
esitettiin todennäköisesti ensimmäisen
kerran Turussa vuonna
1797. Hoosianna-hymniä on
1800-luvulta lähtien laulettu kirkoissa
ensimmäisen adventtisunnuntain
jumalanpalveluksessa,
ensin kuorolauluna, myöhemmin
yhteislauluna.