16 Kirkonseutu 18/2018 3.11.2018
Kirkkoherra Antti Lahtinen jää keväällä eläkkeelle
2.11.2018
Pyhäinpäivä
kurottautuu
kuoleman rajan yli
HAUTAUSMAILLE kuljetaan tänäkin
pyhäinpäivänä kynttilä ja
ehkä myös havuseppele kädessä.
Haudalla viivähdetään ja ollaan
hetki ajatuksissa samoilla poluilla,
joita yhdessä kuljimme edesmenneitten
läheistemme kanssa.
Pyhäinpäivä kurottautuu
kuoleman rajan yli. Usko kuolemanjälkeiseen
elämään kuuluu
kristinuskoon.
Pyhäinpäivän juuret ulottuvat
ensimmäisille kristillisille vuosisadoille.
Uskonsa tähden kuolleiden
kristittyjen muistopäiviä
vietettiin heidän kuolinpäivinään.
300-luvulla ryhdyttiin viettämään
erillisten muistopäivien lisäksi
yhteistä kaikkien pyhien päivää.
700-luvulla läntisessä kirkossa
ajankohdaksi vakiintui 1. marraskuuta.
1000-luvun tienoilla ryhdyttiin
seuraavana päivänä, 2.11.,
viettämään lisäksi kaikkien uskovien
vainajien muistopäivää.
LAURA VISAPÄÄ
Pyhäinpäivässä yhdistyvät
kaikkien pyhien päivä ja kaikkien
uskovien vainajien päivä. Suomessa
päivää on vuodesta 1772
asti vietetty viikonloppuna, ensin
sunnuntaina ja vuodesta 1955
lähtien lauantaina 31.10. ja 6.11.
välisenä aikana. Tänä vuonna pyhäinpäivä
on 3.11. Silloin pimeän
syysillan täyttää kynttilöiden
valomeri, joka muistuttaa kristillisestä
toivosta. Kuoleman valta
on voitettu. Rukouksen symbolina
kynttilä myös kuvaa, että rukous
yhdistää tämän- ja tuonpuoleisen
seurakunnan. Molemmin puolin
rukoillaan samaa Jumalaa.
Jumalanpalveluksissa muistetaan
viime pyhäinpäivän jälkeen
kuolleita seurakuntalaisia.
Monissa seurakunnissa luetaan
heidän nimensä ja heidän muistokseen
sytytetään kynttilöitä.
Muistohetket kokoavat yleensä
kirkot täyteen omaisia ja ystäviä.
Heinolan seurakunta
sai kaksi kannelta
LAURA VISAPÄÄ
Paras kanteleen kansi syntyy kuusesta ja runko
männystä.
Sinikka Salonen, Markku Salonen ja Pentti Salonen seuraavat, miten kanttori Jukka Tabellilta sujuu virsikanteleen soitto.
Laura VisapääH
einolan seurakunta
on saanut
kantelelahjoituksen.
Samalta
”kannelverstaalta”
Heinolan Kanneltieltä on
lähtenyt näitä kansallissoittimia
myös musiikkimaestro Martti
Pokelalle ja Suomen presidenteille.
Lauri Salosen valmistamista
lukuisista kanteleista Sinikka
Salonen sekä Pentti Salonen
perheineen luovuttivat kaksi
soitinta seurakunnalle. Salonen
kuoli tämän vuoden alussa.
- Isän toive oli, että kanteleet
lahjoitettaisiin seurakunnalle,
jotta ne olisivat sellaisessa paikassa,
missä niitä käytettäisiin,
sanoo Pentti Salonen.
Sinikka Salonen muistaa
hyvin, miten puolison innostus
kanteleisiin syntyi.
- Puijon tornissa Lauri näki
kerran yhdeksänkielisen kanteleen
ja sanoi, että ”tuommoinen
tarvis tehdä”.
Kantelekurssi Kaustisilla
auttoi Salosta alkuun, ja harrastajapuusepästä
kehkeytyi mestari
kanteleiden rakentamisessa.
- Isä rakensi neljä 36-kielistä
kannelta ja neljä 25-kielistä, yli
30 viisikielistä kannelta ja sekä
suuren määrän muita kanteleita.
Salosen kanteleita on matkannut
jopa Japaniin ja Islantiin
saakka, ja presidentit Koivisto,
Ahtisaari ja Halonen
ovat saaneet omat kanteleensa.
Viime vuonna Lauri Salosen
lapsenlapset Salla Kasakkamäki
ja Markku Salonen kävivät
Mäntyniemessä lahjoittamassa
Salosen soittimen presidentti
Sauli Niinistölle ja rouva Jenni
Haukiolle.
Salonen kokeili kanteleisiin
eri puulajeja kuten katajaa ja
lehmusta. Paras kanteleen kansi
syntyi kuitenkin kuusesta ja
runko männystä. Salonen oli käsistään
joka suhteessa osaava, ja
hänellä oli aina jotain työn alla.
Kanteleiden lisäksi syntyi muun
muassa taidokkaita tuohitöitä ja
puukiuluja.
Lahjoituksen vastaanotti
seurakunnan puolesta kanttori
Jukka Tabell. Tabellin sormissa
koesoitto virsikanteleella sujui
mallikkaasti, mutta 25-kielinen
oli liian suuri haaste. Ehkäpä
seurakuntalaisten joukosta löytyy
taituri, joka osaa soittaa sitä seurakunnan
tilaisuuksissa.
Tabell arveli, että virsikannel
voisi lähteä kiertämään kyliä,
kun kevätpuolella taas pidetään
kinkereitä.
ROVASTI Antti Lahtinen on sanoutunut irti Hollolan seurakunnan
kirkkoherran virasta 1.4.2019 lukien. Näin ollen Hollolan
seurakunnassa tuli avoimeksi kirkkoherran virka, jonka
tuomiokapituli myöhemmin julistaa haettavaksi.
Sitä ennen seurakunnassa on ratkaistava kirkkoherran
vaalitapa. Kirkkoherra valitaan vanhan käytännön mukaan
ensisijaisesti välittömällä vaalilla, jossa äänioikeus
on 18 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä. Kyseessä
on silloin kirkkoherran välitön vaali. Kirkkovaltuuston
pyynnöstä tuomiokapituli voi kuitenkin nykyisin päättää,
että kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, jolloin valinnan
suorittaa Hollolan seurakunnan 33 jäseninen
kirkkovaltuusto.
Kirkkohallituksen kirkkoherranvaaleja koskeva ohje
opastaa, että seurakunnan tulee tiedottaa tulevista vaaleista
niin ajoissa, että seurakuntalaisilla on mahdollisuus
käydä mediakeskustelua vaalitavasta.
Vaalitapaa koskevassa harkinnassa on ohjeen mukaan
syytä ottaa huomioon muun muassa seurakuntalaisten
kiinnostus seurakunnan ja kirkkoherran tehtäviin, aktiivisuus
vaikuttaa seurakunnan toimintaan sekä paikallinen
äänestysaktiivisuus edellisissä seurakuntavaaleissa tai kirkkoherran
vaalissa.
Lopullisen päätöksen vaalitavasta tekee Tampereen hiippakunnan
tuomiokapituli. Seurakunnan kirkkovaltuusto
voi vaikuttaa päätökseen lausumalla asiasta 7.12.2018
mennessä.