13.1.2018 Kirkonseutu 2/2018 9
Salpausselkä parhaaseen yv-tulokseen Lahden alueella
SUOMALAISET lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle
viime vuonna 3 058 808,95 euroa. Varoilla
torjutaan ihmiskauppaa Suomessa ja maailman
konfliktialueilla.
Lahden alueella parhaaseen yhteisvastuutulokseen
pääsi Salpausselän seurakunta, jonka tulos
seurakunnan jäsentä kohti oli 1,23 euroa eli yhteensä
14 776 euroa.
Seuraavilla sijoilla olivat Heinolan seurakunta
(0,98 e/jäsen) ja Hollolan seurakunta (0,92. Muut
Lahden alueen seurakunnat keräsivät: Keski-Lahti
(0,61), Laune (0,58), Nastola (0,55), Asikkala (0,54) ja
Joutjärvi (0,42).
Suomessa yhteisvastuuvaroin autetaan ihmiskaupan
uhreja yhteistyössä Monika-Naiset liitto ry:n,
Pakolaisneuvonta ry:n, Pro-tukipiste ry:n ja Rikosuhripäivystyksen
kanssa. Keräysvaroin muun muassa
kehitetään tukihenkilötoimintaa ja etsivää työtä sekä
vahvistetaan taitoja tunnistaa ja tavoittaa ihmiskaupan
uhreja.
Keräyksen 2017 kansainvälisenä esimerkkikohteena
olevassa Jordaniassa yhteisvastuuvaroin
tuettavan avustustyön painopisteenä on työllistymistä
tukeva koulutus, harrastusmahdollisuudet ja
psykososiaalinen tuki noin 12−30-vuotiaille leireillä ja
paikallisissa yhteisöissä asuville Syyrian pakolaisille.
Kun pakolaisia autetaan rakentamaan elämäänsä
uudelleen lähellä kotiseutuaan, pienennetään riskiä
heidän joutumisestaan ihmiskaupan tai -salakuljetuksen
uhreiksi.
Seurakuntakiinteistöt syynissä
Hollolan seurakunta pyrkii alentamaan kiinteistökustannuksiaan. Kaksi leirikeskusta
menee myyntiin.
Juhana SädeH
ollolan kirkkovaltuusto
hyväksyi
joulukuussa
kiinteistöstrategian,
joka tähtää
kiinteistökustannusten alentamiseen.
Muun muassa kaksi leirikeskusta
myydään lähivuosina.
Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten
seurakunnat liittyivät
Hollolan seurakuntaan viime
vuoden alussa, minkä seurauksena
seurakunnan kokonaiskiinteistökanta
kasvoi rajusti.
Yhdistyneen seurakunnan kaikkien
rakennusten yhteenlaskettu
pinta-ala on noin 0,8 neliömetriä
seurakuntalaista kohti, mikä
on huomattavasti enemmän kuin
muilla seurakunnilla keskimäärin.
Määrä rasittaa taloutta.
Leijonanosa neliöistä syntyy
kuudesta kirkosta ja viidestä leirikeskuksesta.
Strategian visio on, että seurakunnalla
on tulevaisuudessa
perustehtäväänsä varten sopiva
määrä tarkoituksenmukaisia, turvallisia
ja terveellisiä toimitiloja,
joiden käyttökulut ovat kohtuullisia.
Vision toteutumisen edistämiseksi
seurakunta luopuu
seurakunnan huonokuntoisista
tai vähällä käytöllä olevista tiloista
kaikkiaan 3000 neliömetrin
verran vuoteen 2021 mennessä.
Samalla on tarkoitus kehittää
tilojen yhteiskäyttöä, jolloin
käyttöaste saadaan paremmaksi
sekä jatkaa kantaseurakunnassa
toteutettua energiatalouden
parantamista muun muassa maalämmöllä
ja led-valaistuksella.
Kiinteistöpäällikkö Keijo Kokon
mukaan Hollolan kantaseurakunta
on luopunut jo aikaisemmin
ylimääräisistä kiinteistöistään
ja maaomaisuudestaan
Sovituksenkirkon rakentamisen
rahoittamiseksi. Myös Kärkölässä
ja Hämeenkoskella kiinteistöjen
määrää on jo vähennetty,
ja vuodenvaihteessa Hämeenkosken
Leirimaja vuokrataan
Minnesota-hoito oy:lle.
Seurakunnan pohjoisosassa
osa Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakunnan
rakennuksista
tulee tulevaisuudessa vaatimaan
paljon tutkimuksia ja resursseja
vaativaa kunnossapitoa, mutta
vastapainona erityisesti talousmetsän
määrä kasvoi Kuhmoisten
ja Padasjoen liityttyä seurakuntaan
moninkertaiseksi aiempaan
nähden. Metsätalousmaata
seurakunnalla on nykyisin 1783
hehtaaria. Samoin Kuhmoisissa
on kaavoitettuja rantatontteja
viisi ja Padasjoella kymmenen.
Ne on mahdollista myydä.
Velisjärven ja Särsjärven
leirikeskuksista luovutaan
Kiinteistöstrategiassa kaikki seurakunnan
tilat ja rakennukset on
jaettu neljään ryhmään, joiden
perusteella rakennusten tulevaisuus
määräytyy. Ensimmäisenä
ovat pidettävät ja toisena
kehitettävät tilat. Kolmantena
ovat tilat ja rakennukset, joista
luopumista tulee harkita ja vielä
viimeisenä ovat tilat, joista voidaan
luopua.
Kiinteistöpäällikkö Kokko
kertoi kiertäneensä kirkkoneuvoston
taloudellisen jaoston ja
kappelineuvostojen kokouksissa
kuulemassa luottamushenkilöiden
näkemyksiä rakennusten
käyttötarpeista ja tärkeysjärjestyksistä.
Ryhmittelyyn vaikutti
myös käyttöaste, nykykunto sekä
tilojen vuokratuotto.
Kirkot ovat hyväkuntoisia ja
pidettävien rakennusten listalla.
Niiden kohteiden listalta, johon
on kirjattu kiinteistöt, joista seurakunta
on valmis luopumaan,
löytyy Hollolan osalta kirkonkylän
virkistysalue ja ns. uusi
kirkkoherranpappila. Kärkölässä
voitaisiin luopua kirkon varastorakennuksesta.
Vastaavasti Kuhmoisten alueella
ei pidetty välttämättömänä,
että kaksi kirkonkylän asuinkiinteistöä,
Toritien seurakuntatoimiston
vuokratila sekä Velisjärven
kesäkäyttöinen leirikeskus
palvelevat jatkossa seurakunnan
toimintaa. Niin ikään Padasjoella
oltaisiin valmiita luopumaan
Särsjärven leirikeskuksesta,
jolloin seurakunnan leirikäyttöön
jäisivät nykyaikaisimmin varustellut
Kärkölän Kalliopirtti ja
Hollolan Parinpelto.
Velisjärvelle ei enää oteta
tilavarauksia, mutta Särsjärven
toiminta jatkuu normaalisti ainakin
vuodelle 2019 saakka.
Vs. kirkkoherra Timo Huttusen
mukaan strategia on periaatteellinen
päätös. Rakennusten
kuntotutkimusten tulokset voivat
vielä muuttaa käytännön ratkaisuja.
Seurakuntaliitos kiristää
taloutta
Kirkkovaltuusto hyväksyi jo
aiemmin syksyllä henkilöstöstrategian,
jonka mukaan taloutta
sopeutetaan vähentämällä henkilöstökuluja
vuosittain 50 000
– 100 000 euron verran. Tämä
tapahtuu vähentämällä sijaisia ja
kesätyöntekijöitä sekä pitämällä
vuosilomat ensisijaisesti aina
vapaina.
Vuoden 2017 tilinpäätöksen
arvioidaan olevan noin 200 000
euroa ylijäämäinen johtuen joulukuussa
saatavasta suuremmasta
verotilityksestä. Seurakuntien
verotilitysten jako-osuutta on
tarkistettu vuoden 2017 osalta ja
lopputulos on noin 3,5 prosenttia
korkeampi kuin aiemmin oli
määritelty. Tästä johtuen Hollolan
seurakunta saa takautuvasti
korotuksen mukaisen osuutensa
joulukuussa.
Ensi vuoden tuloksen on
arvioitu olevan vielä pari tuhatta
euroa ylijäämäinen, mutta sitä
seuraavien vuosien ennustetaan
syövän kassaa 200 000 eurolla,
jos sopeuttamistoimia ei toteuteta.
Kirkkovaltuuston varajäsen
Pentti Lampi piti talouden ja
jäsenmäärän kehityksen alavireisyyttä,
raskasta kulurakennetta ja
kiinteistömassaa haasteellisena
yhtälönä ja kysyi, kuinka haasteista
selvitään tulevaisuudessa.
Vs. talouspäällikkö Heikki
Mertanen vastasi luottavansa
siihen, että henkilökunta pääsee
säästötavoitteisiin.
- Seurakunnalla on velan
lisäksi myös sijoitusvarallisuutta,
ja sen vuoksi talous on edelleen
vahva, muistutti pitkään taloudellisessa
jaostossa toiminut Aimo
Koskelo.
Hän kertoi olleensa kirkolliskokousedustajana
päättämässä
marraskuussa siitä, että kirkon
keskusrahastomaksuja pienennetään
paikallisseurakuntien
eduksi 1.1.2018 alkaen, mikä tuo
Hollolallekin arviolta 40 – 65
tuhannen euron vuosisäästön.
Myönteistä kehitystä on nähtävissä
toisaalta myös yleisessä
taloudellisessa tilanteessa sekä
jäsenmäärässä, jonka lasku näyttää
hidastuneen edellisvuodesta.
Uudet kappeliseurakunnat ovat
kuitenkin olleet pitkään muuttotappioalueita.
Kuhmoisten Velisjärven leirikeskus on vanha maatila järven rannalla, ja se
koostuu monenikäisistä rakennuksista.
1