11.11.2017 Kirkonseutu 19/2017 9
Hollolan kirkon pääovi museoesineeksi
Juhana SädeH
ollolan kirkon
pääovi korvataan
kopiolla, ja
alkuperäinen ovi
siirretään museoesineeksi
asehuoneeseen.
- Alun perin suunnitelmana
oli konservoida ovi, mutta näkemys
muuttui vuosien varrella,
kertoo Keijo Kokko, Hollolan
seurakunnan kiinteistöpäällikkö.
Konservoitavaa ovessa olisi
ollut vähän eikä toimenpide olisi
suojannut sitä auringon säteilyn
ja sateen haristavalta vaikutukselta.
Samalla kun kirkon
sisäovet ovat säilyneet hyväkuntoisina,
osa ulko-oven alimmista
koristekaiverruksista on kadonnut
lähes kokonaan. Oven
pohjapuusta irtoilee edelleen
pieniä palasia. Samoin yhdestä
ruostuneesta saranaraudasta on
katkennut koristeosa. Kolmesta
mäntylankusta tehdyllä ovella on
korkeutta 3,3 metriä ja ikää yli
500 vuotta.
Kirkon suntio Anneli Jokinen
pani arvokkaan ja harvinaisen
oven kunnon heikkenemisen
merkille jo vuosia sitten
ja ilmoitti siitä esimiehelleen.
Aluksi hanke hautautui vuosiksi
Sovituksenkirkon rakentamiskiireiden
alle mutta heräsi
uudelleen jalostuneena: ovi tulisi
siirtää suojaan sisätiloihin ja alkuperäisen
oven tilalle voitaisiin
tehdä kopio.
Museovirasto puolsi ajatusta.
Se edellytti korkealaatuista lopputulosta,
ja että kopion tekeminen
annetaan taitaville sepille.
Työvaiheet kehotettiin myös
dokumentoimaan tarkasti.
Vastaavia kopioita ei ole
Erityisesti tulipalot ovat pitäneet
huolen siitä, että keskiaikaisia
ovia on säilynyt Suomen keskiaikaisissa
linnoissa, kartanoissa
ja kirkoissa äärettömän vähän.
Museovirastoon ja Kirkkohallitukseen
tehty kyselykierros
osoitti, ettei kenelläkään ole
tietoa vastaavasta hankkeesta.
Museoviraston intendentti Ulla
Setälä muisteli kuitenkin, että
joistain uudemman ajan vaivaisukoista
on tehty kopioita, jolloin
alkuperäinen on siirretty sisätiloihin
suojaan.
Viimein keskiaikaisia kirkkojamme
tutkinut emeritusprofessori
Markus Hiekkanen
vahvistaa, että oviprojekti on
ainutlaatuinen:
- Keskiaikaisia kirkkojen ovia
on Suomessa todellakin jäljellä
vain muutamia kappaleita.
Hollolassa on isoin ja näyttävin
kokonaisuus, hän kertoo.
- En tiedä yhtään sellaista
tilannetta, jossa alkuperäisestä
keskiaikaisesta ovesta olisi tehty
Sepät Markku Soinio ja Upi Anttila työnsä äärellä.
kopio, sijoitettu se alkuperäisen
paikalle, ja alkuperäinen olisi
asetettu näytteille esimerkiksi
johonkin osaan kirkkoa.
Ainakin Maariassa, Sauvossa
ja Marttilassa keskiaikaisia ovia
on säilynyt. Hiekkanen esittää
ajatuksen, että alkuperäisen oven
alareunasta otettaisiin siirtovaiheessa
puulustoajoitus valmistusajan
selvittämiseksi. Hän on
arvioinut kirkon valmistuneen
vuosien 1495-1510 välillä.
Kopion valmistaminen siirtoineen
maksaa kaikkinensa yli 30
000 euroa.
Lain mukaan valtio korvaa
seurakunnille niiden yhteiskunnallisista
tehtävistä aiheutuvia
kuluja. Tehtäviin kuuluu kulttuurihistoriallisten
rakennusten
kunnossapito, ja Hollolan seurakunta
haki kyseiseen perusteeseen
vedoten avustusta niitä
myöntävältä Kirkkohallitukselta.
Kuuden kirkon ylläpitäjänä
Hollolan seurakunnalle myönnettiin
ulko-oven kopiota varten
6750 euroa. Avustus kattaa noin
viidenneksen kuluista.
Kirkkohallituksen yliarkkitehti
Antti Pihkalan mukaan
Hollolan rakennusavustuksen
pienuuden syy oli anomusten
suuri määrä.
Vaatimuksena 500 vuoden
kesto
Oven valmistavat Fiskarsin
käsityöläiskylässä työskentelevät
puuseppä Markku Soinio ja metalliseppä
Upi Anttila. Keskiaikainen
ovi on molemmille uusi
JUHANA SÄDE
Fiskarsissa valmistuu kopio korvaamaan keskiaikaisen vanhan oven. Uudenkin oven
kestoksi toivotaan 500:aa vuotta.
Kaikki rautaosat tervapoltetaan
mustiksi, mikä suojaa niitä korroosiolta.
Taustatutkimuksia suorittaessaan
Anttila ehti tehdä mielenkiintoisia
huomioita.
- Sepän logiikalla ajattelen,
että alkuperäiset saranat takoneet
sepät ovat olleet pienessä tuiterissa,
hän sanailee pilke silmäkulmassa.
Se ei olisi suoranainen ihme,
sillä keskiajan luontaistaloudessa
osa päiväpalkasta maksettiin
usein ravitsevana oluena. Anttila
kertookin havainneensa, että osa
saranaraudoista on taottu liian
pitkiksi ja koristelussa on pieniä
puutteita.
- Niin ei nykyinen seppä tekisi
eikä olisi tehnyt muinainenkaan,
hän lisää.
Synkretismiä symboleissa?
Jos keskiaikaisia ovia on säilynyt
Suomessa vähän, ovat niiden
HAVAINNEKUVA: ARKKITEHTI RISTO TULONEN
ja mielenkiintoinen työ.
- Otin työstämästäni ovesta
kuvan Facebookiin ja kirjoitin,
että tilaajan vaatimuksena on,
että ovi kestää 500 vuotta, Soinio
naurahtaa työnsä äärellä.
Ovilankkujen sahaamisen ja
höyläämisen jälkeen hän kertoo
piirtäneensä huolellisesti tutkimansa
koristekuviot satavuotisesta
männystä sahattuun puuhun.
Sen jälkeen alkoi veistorautatyöskentely.
Myös poiskuluneet kuviot
elvytetään henkiin vanhojen
piirustusten avulla. Kun työvaihe
päättyy, puu suojataan tervaöljyllä.
Silloinkin pinta jää huomattavasti
nykyistä vaaleammaksi.
- Uskon, että pinta tulee harmaantumaan
nopeasti, Soinio
arvioi.
Upi Anttila ei ole ehtinyt
takoa oveen kuin vasta yhden
saranaraudan. Edessä on vielä
naulojen, lukon ja koristeellisimpien
saranoiden takominen.
Alkuperäisovi siirtyy museoesineeksi asehuoneeseen vuoden vaihteessa. Pyhä
Yrjänä –veistos siirretään puolestaan kirkkosaliin.
koristekaiverrukset sitäkin harvinaisempia.
Hollolan kirkon
maagisista kuvioista on olemassa
monta tulkintaa.
Kirkon oppaana toimiva teol.
lis. Marja Maunuksela kertoo
selittävänsä turisteille, että
päättymättömän lovileikkauksen
kolme viivaa symboloivat
Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä, ja
koristekuvion päättymättömyys
symboloi ikuisuutta. Hän arvelee,
että koristetyyli on syntynyt
Irlannissa.
Vaihtoehtoisen tulkinnan
mukaan koristekuvio ilmentää
keskiaikaiseen maailmankuvaan
liittyvää uskonnollista
synkretismiä, sillä se muistuttaa
yhdenlaista mukaelmaa nykyisin
hannunvaakunana tunnetusta
käpäliköstä. Suomessa on ollut
tapana maalata ⌘-merkki talon
seinään suojaamaan rakennuksen
asukkeja huonolta onnelta ja pahoilta
hengiltä. Merkki on ollut
yleisesti käytössä Pohjois-Euroopassa
jo esihistoriallisella ajalla,
ja vanhin Suomesta löydetty
hannunvaakuna on kaiverrettu
sukseen viikinkiajalla.
1900-luvulla hannunvaakuna
levisi maailmalle nähtävyysmerkkinä
ja Apple-tietokoneiden
näppäimistöissä.
Toinen pakanallinen pahantorjuntamerkki,
jatulintarhakuvio,
on maalattu mm. Maarian
keskiaikaisen kirkon seinään.
Kenties totuus puusepän
tarkoitusperästä lepää jossain
tulkintojen välimaastossa.