2 Kirkonseutu 14/2017 2.9.2017
Blogi
>
LUE LISÄÄ
KIRKONSEUTU.FI
TANSSI, soitto, laulu, draama, käsityöt, liikunnan keinot, kuvataide,
maalaaminen, piirtäminen, vesivärit, puutyöt, kaikki tällainen auttaa
meitä elämään toistemme kanssa sovussa. Käsitöiden ja taiteen avulla
voimme löytää tien toistemme luokse, ymmärtämään vieraita kulttuureita,
vierautta ja outoutta.
Anna-Mari Kopo blogissaan Bachia baanalle
Tapahtuma jäi vaivaamaan minua kovasti, ennen kaikkea mikä oli pojan
rahanpyytämisen motiivi. Oliko ne kaksi muuta pikkupoikaa laittaneet
itseään pienemmän asialle, oliko se pojan oma ajatus, jota on harjoittanut
Pyhänseutu Pääkirjoitus
SUNNUNTAI 3.9.
Jeesus, parantajamme
Ihminen on kutsuttu ylistämään
Jumalan nimeä. Synti estää meitä
tekemästä näin, mutta Jeesus
voi antaa meille näkevät silmät,
kuulevat korvat ja Jumalan tekoja
ylistävän kielen. Jeesuksen teot
todistavat hänen rakkaudestaan
ja voimastaan auttaa hädässä
olevia ihmisiä.
Liturginen väri: Vihreä
Tekstit: Ps. 30:3-6, 12-13 tai Ps.
146:5-10, Sananl. 18:4-8, 21, Jaak.
3:2-12, Matt. 12:33-37
Virsi
SUNNUNTAI 10.9.
Lähimmäinen
Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan
esimerkkinä Jumalan rakkaudesta,
joka ylittää kaikki rajat.
Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään
jokaisessa ihmisessä lähimmäisen.
Kristukselta saamme
myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme
Hyvä paimen |
hyväksi. Ihminen
itse ei ole aina tietoinen siitä, että
hän hyvää tehdessään toimii Jumalan
rakkauden välikappaleena.
Liturginen väri: Vihreä
Tekstit: Ps. 112:5-9, 1. Sam. 24:9-12,
17-21, 1. Joh. 3:11-18, Matt. 5:43-48
MARKKU VISAPÄÄ
Ken on tässä lähimmäinen
ensimmäinen,
ehtii toisen vierelle?
Ken nyt tarttuu arkaan käteen,
hymyn säteen
antaa nousta kasvoille?
Virsikirja 441:3
jo pidemmän aikaa vai mikä. Niin paljon se asia jäi minua vaivaamaan,
Jos tällä paikalla olevan kirjoituksen
otsikkona olisi aiemmin
tänä vuonna lukenut Turku,
ei lukija olisi voinut ennalta
arvata mitä kirjoitus käsittelee.
Mutta kun otsikossa nyt lukee
Turku, voi lukija olla lähes varma siitä,
että kirjoituksessa käsitellään tai ainakin
sivutaan jollakin tavalla Turussa kaksi
viikkoa sitten tapahtuneita puukotuksia.
Juuri tällä hetkellä sana Turku tuo
lähes kaikille suomalaisille mieleen nuo
tapahtumat. Turku tullaan myös muistamaan
paikkakuntana, jossa tapahtui
Suomen ensimmäinen terrori-isku. Näin
siitä huolimatta, että poliisi vasta
epäilee tekoa terroristisessa
tarkoituksessa tehdyksi. Aivan
varmoja tekijän motiivista ja
taustasta ei siis vielä olla.
Tällä tavalla median
ja ihmismielen välinen
vuorovaikutus toimii.
Pintaan nousee jokin
asia tai tapahtuma,
joka on kaikkien
medioiden otsikoissa
ja siitä keskustellaan
vilkkaasti sosiaalisessa
mediassakin. Ja me
medioiden kuluttajat
opimme myös odottamaan
sisältöjä, jotka
käsittelevät juuri tätä
yhtä kyseistä asiaa.
Ja monesti suorastaan
etsimme sisältötulvasta kaikki
mahdolliset tätä suurta uutista käsittelevät
jutut.
Uteliaisuus ja puhdas tiedonhalu
ovat vain osa totuutta. Halu lukea kaikki
uutiset, jotka esimerkiksi nyt käsittelevät
tätä Turun veitsi-iskua, kertovat myös
tarpeesta tietää, olenko minä turvassa.
Onko jokin elinympäristössäni pysyvästi
muuttunut niin, että minun tulisi muuttaa
omaa käyttäytymistäni tai toimintaani?
Onko syytä pelätä jotakin? Onko
kansainvälinen terrorismi todellakin
rantautunut Suomeen ja sen vuoksi tulevaisuus
näyttää nyt erilaiselta kuin vielä
muutama viikko sitten?
Ja vaikka puukotusten tutkinta
on vielä kesken ja taustat ovat
epäselviä, etsimme tapahtumalle
selityksiä. Haluamme tietää
miksi tämä tapahtui. Esitetään
arveluita siitä, olisiko teko voitu
estää ja mikä mahdollisesti on
mennyt vikaan.
Tämä spekulaatio on
tässä tapauksessa johtanut jo
nyt yhteiskunnan kahtiajaon
voimistumiseen. Kielteiset
ja vihamieliset asenteet
maahanmuuttajia kohtaan
ovat koventuneet. Viha ei
kuitenkaan ratkaise mitään.
Päinvastoin, se tuottaa
vain lisää epätoivoisia tekoja.
Maritta Roslakka
Turku
”KUINKA paljon hän on voinut vihata, mutta kuinka
paljon voimme yhdessä rakastaa. ” Erään kirjan saatesanat
kiinnittävät huomioni.
Oikeassa elämässä on paljon tunteita. Eräs vahvimmista
tunteista on viha, toinen yhtä vahva on rakkaus.
Tuntuu siltä, että elämäämme hallitsevat vahvasti nämä
kaksi voimaa. Vihassa on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen
on saada aikaan korjausliikettä sellaisiin asioihin, mihin
muuten ei reagoida, jos et nosta asiaa esille pontevasti, ja
haluat selkeästi oikaista vääriä asioita. Toinen tavoite on
pyrkiä vihalla vahingoittamaan toista osapuolta. Tämä
viha on paljon näkyvämpi, mikä taas osaltaan häiritsee
enemmän normaalia elämäämme.
Raamattu antaa ohjeen, että vihastukaa, mutta älkää
antako auringon laskeutua vihanne ylle. Se merkitsee
sitä, että kannattaa sopia asiat ennen nukkumaan
menoa. Anteeksi antaminen ja pyytäminen ovat avainsanat
tässä tilanteessa. Vahvempi antaa periksi. Emme
pääse eteenpäin, jos ei olisi armoa ja armahdusta.
Miten on mahdollista uskoa, että synnit annetaan
anteeksi? Tietysti uskomalla Herraamme Jeesukseen Kristukseen,
joka on vienyt meidän synnit ristille, jotta meillä
olisi rauha Jumalan kanssa ja saisimme kokea Hänen
olevan meitä lähellä rakastavana Taivaan Isänä.
Sunnuntain pyhä teksti kertoo miten Jeesus paransi
kuuromykän ihmisen. Tämä teko osoittaa, miten paljon
Jeesus auttaa hädässä olevia ja rakastaa sitä mikä on
kadonnut. Hän on ainut turvamme elämässä, kun joudumme
hätään. Ihmeteoillaan Hän tahtoo uskoamme
vahvistaa.
Eräs kauneimmista virsistä on virsi 397. Erityisesti ensimmäinen
säkeistö: Kun on turva Jumalassa, turvassa on
paremmassa, kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven
alla. Mistä yleensä syntyy turvallisuuden tunne? Se on
pitkälti kiinni siitä, miten varhaislapsuudessa on kokenut
hellyyttä. Mikäli se on jäänyt vajaaksi, silloin aikuisuuteen
kasvaessa ei luota, että elämä kantaa ja silloin ihmissuhteet
saattavat kärsiä. Toivosta ei kannata luopua, sillä
lapsuudessa koettu ainut ihmissuhde, joka voi olla opettaja
tai lähisukulainen mahdollistaa korjausliikkeen. Se
taas puolestaan mahdollistaa sen, että elämämme voisi
jatkua normaalisti ja onnellisesti.
Johnny Sabbah
Seurakuntapastori
Salpausselän seurakunta
Jeesus parantajamme
että seurailen nyt näitä kotinurkkia, jos vaikka näkisin pojan
uudestaan ja saisin hänet selvittämään asian.
Asko Raita blogissaan Hei anna minulle rahaa!