10 Kirkonseutu 14/2017 2.9.2017
Laajasalo Helsingin piispaksi
SEURAAVAKSI piispaksi Helsingin hiippakuntaan on
valittu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo
(s. 1974), joka sai ensimmäisellä vaalikierroksella
yli puolet annetuista äänistä.
Äänet jakautuivat seuraavasti: kirkkoherra
Teemu Laajasalo, yhteensä 795 ääntä. Toiseksi
eniten ääniä sai professori Jaana Hallamaa, yhteensä
388 ääntä. Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri
Kaisamari Hintikan äänimäärä oli
359. Tyhjiä ääniä oli 3 ja hylättyjä 7.
Äänestysprosentti Helsingin hiippakunnassa oli
86,8 %. Äänioikeus oli kaikkiaan 1788 äänestäjällä,
jotka koostuivat hiippakunnan papeista ja seurakuntien
maallikkojäsenistä.
Teemu Laajasalo aloittaa uudessa tehtävässään
1.11. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin
tuomiokirkossa 12.11.2017
Teemu Laajasalo
KIRKON KUVAPANKKI/AARNE ORMIO
Yli tuhat neliötä tervattavaa pintaa Heinolan pitäjänkirkossa ja tapulissa.
Laura VisapääH
einolan pitäjänkirkon
pihalla
tuoksui terva
kesäkuun alussa,
kun sekä kirkon
että tapulin paanukatot tervattiin.
Kauhavalainen tervari Esko
Puhto lähti nosturilla yläilmoihin,
ja Ismo Uusitalo oli apupoikana
alhaalla. Urakka oli alkamassa.
Tapulin ja kirkon katon tervaamiseen
kului pari viikkoa. Toiseen
kertaan katot tervattiin elokuussa.
Tervaus kuuluu osaksi kirkon
kunnossapito-ohjelmaa. Kustannukset
ovat noin 40 000 euroa.
- Heinolan tervausurakassa ei
ollut mitään ongelmia, normaali
tervaus. Tervaa meni ensimmäisellä
kerralla noin 700 litraa.
Katto oli kuiva ja otti hyvin
tervaa vastaan. Toinen tervaus
kesti myös kaksi viikkoa. Terva
on Saarijärveltä kannosta tehtyä
hautatervaa. Tällä kertaa paanuja
ei tarvinnut uusia, kertoo Esko
Puhto.
Suomessa on noin 300 paanukatteista
kirkkoa ja tapulia.
Paanukaton tervauskäsittely
suunnitellaan niin, että katon
tekninen toimivuus sekä esteettinen
ja rakennushistoriallinen
arvo sovitetaan yhteen.
Alan toimijat ja seurakunnat
ovat viime vuosina keskustelleet
ja keränneet tietoa tervaustavoista.
Mukana tiedon keräämisessä
on ollut myös Heinolan seurakunta.
Paanukattojen oikeanlaiseen
tervaukseen seurakuntia ohjeistavat
kirkkohallitus ja museovirasto.
Paanukattoisten rakennusten
suojauksessa keskeistä on
korkealaatuinen terva, joka on
kotimaisesta männystä poltettua.
Suomessa poltetaan vuosittain
tervaa noin 10–20 tonnia.
Valtaosan kotimaisesta tervasta
käyttävät seurakunnat, lisäksi
tervaa kuluu muun muassa museorakennusten
puukattoihin ja
puuveneisiin.
Kotimaisen tervan saatavuus
onkin kirkkohallituksen intresseissä.
Siksi kirkkohallitus on
antanut myös rahallista tukea
kotimaisen tervatuotannon
pelastamiseen. Viime vuonna
se myönsi Eläköön terva ry:lle
50 000 euron apurahan EU:n
kemikaaliasetuksen vaatimaan
tervan kemikaalirekisteröintityöhön.
Avustuksella turvataan
viranomaisehdot täyttävän kotimaisen
tervan saanti kirkollisten
rakennusten hoitoon. Avustusta
yhdistys sai myös Suomen
Kulttuurirahastosta ja Svenska
Kulturfondenilta.
Kirkkohallituksen ohjeessa
korostetaan, että tervan laatuun
on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Heinolassa on käytetty
aitoa mäntypuusta poltettua
hautatervaa, johon ei ole lisätty
täyteaineita. Tervan alkuperästä
on todistus.
Myös tervan käsittelystä ja
tervaamisesta on tarkat ohjeet.
Kaikki käytettävä terva esikäsitellään
lämmittämällä sitä avoimessa
metalliastiassa noin 70-asteiseksi
5-8 tunnin ajan ennen tervauksen
aloittamista. Terva hierretään käsityönä
kattoon harjalla niin, että
se kunnolla imeytyy paanuihin.
Pelkkä ylipyyhkäisy ei ole riittävä
eikä tervauksessa saa käyttää ruiskua
tai pumppua.
Kirkkohallituksen ohjeistuksen
mukaan katon kunto-,
rakenne- ja rakennushistoriaselvitys
tehdään tervauksen pohjaksi.
Heinolan pitäjänkirkon
ja kellotapulin paanukattojen
tervaushistorian dokumentoi
vanhojen asiakirjojen perusteella
arkkitehti Virpi Tervonen.
Tervonen teki myös tervaustyön
pää- ja arkkitehtisuunnitelman.
Heinolan pitäjänkirkon
kattoa on tervattu vuosina 1935
ja 1947. Vuonna 1955 kirkon
katto käsiteltiin bitumilakalla, ja
60-luvulla katto maalattiin kahdesti
alkydimaaleilla.
Parissakymmenessä vuodessa
paanukattojen ymmärrys ja arvostus
kasvoivat niin paljon, että
1980-luvulla palattiin tervaamiseen.
Sen jälkeen tervaus on uusittu
noin viiden vuoden välein.
Samalla on uusittu rikkinäiset
paanut.
Edellisestä tervauksesta on
nyt kulunut kymmenkunta vuotta.
2006 tarkistettiin tervauksen
yhteydessä paanujen kunto,
vaihdettiin rikkoutuneiden tilalle
uudet ja uusittiin kaksi jiirien
aluspellitystä. Kirkon katto on
yhteensä noin 940 neliötä ja
kellotapulin 115 neliötä. Tervaa
kuluu noin puoli kiloa neliölle eli
reilut 500 kiloa.
Tapulilla tuoksui terva
Suomessa
on noin 300
paanukatteista
kirkkoa ja
tapulia.
Esko Puhto kellotapulin kattoa tervaamassa.
MARKKU LEHTINEN
Heinolan Pitäjänkirkon paanut suojattiin kahdella tervauksella.
LAURA VISAPÄÄ