8 Kirkonseutu 13/2017 19.8.2017
MEILLÄ jokaisella on omat kipupisteemme.
Marja Vilkamalla on suuri suru hänen alkoholisoituneesta
lapsestaan
- Hän on erakoitunut vuokra-asuntoonsa
ja uskaltautuu ulos ihmisten ilmoille vain siiderin
ja kaljan voimalla. Olen täysin voimaton
ja avuton lapseni päihteiden käytön suhteen.
Syyllisyys kulkee mukana, vaikka tiedän, että
aikuinen tyttäreni on tehnyt itse omat valintansa,
sanoo Vilkama.
Mutta olisi lohdullista tavata muita samassa
tilanteessa olevia ja keskustella.
- Saisimme toisiltamme vertaistukea. Nimittäin
tieto siitä, että on muitakin samassa
elämäntilanteessa olevia helpottaa. Myötäeläminen
ja ymmärtäminen ”sisältäpäin” auttaa
kummasti arjessa selviytymistä.
Niinpä Mukkulan kirkolla Mänty-kabinetissa
aloitetaan Päihteitä käyttävien läheisten vertaispiiri.
Tarkoituksena on kokoontua jouluun
asti joka toinen torstai. Ensimmäinen kerta
on torstaina 7.9. klo 13 – 15, kahvitarjoilu joka
kerta.
- Vedän itse tätä tukiryhmää, eli olen
vertainen, mutta saamme myös ammattiihmisten
apua, kun teemat niin vaativat.
Jos sinua kiinnostaa tämä vertaispiiri, niin
soita Marja Vilkamalle, p. 050 575 8880
Vertaisuuden voima
Marja Vilkama
Tekstiilitaiteilija Helena
Vaarin 30-vuotistaiteilijanäyttely
on Lahdessa Galleria
Nuovossa. Näyttelyssä
on esillä tekstiilitaiteilijan
suunnittelemia ja valmistamia
taide- ja kirkkotekstiilejä.
Vaari on suunnitellut kaksi
piispankaapua ja kirkkotekstiilit
kymmeneen kirkkoon sekä
ollut muotoilijana Sellgrenillä
Orimattilassa ja Marja Kurjella
Helsingissä. Taiteilijan koti ja
ateljee ovat Hollolassa.
30 vuoden aikana Helena
Vaarin käsistä on lähtenyt lähes
300 kirkkotekstiiliä. Koska
tekstiilit on valmistettu laadukkaista
materiaaleista, ovat ne
kaikki edelleen käytössä kirkkojen
tilaisuuksissa. Näyttely
on harvinainen tilaisuus nähdä
yhdellä kertaa kirkkotekstiilejä
eri kirkoista.
Näyttelyn vanhimmat kirkkotekstiilit
ovat Hollolan Marian
kirkosta vuodelta 1987 ja uusimmat
Pyhtään Henrikin kirkosta
tältä vuodelta. Lähialueella Lahden
Salpausselän ja Joutjärven
kirkoissa, sekä Hämeenkosken ja
Padasjoen kirkoissa on Helena
Vaarin kirkkotekstiilit.
Liturgiset tekstiilit eli kirkkotekstiilit
ovat kristinuskosta
vertauskuvin kertovia tekstiilejä,
joilla on sekä esteettinen että
käytännöllinen tehtävänsä jumalanpalveluksessa.
Kirkkotekstiilit
kuuluvat osana jumalanpalvelukseen
kuten puhe, musiikki, kukat
ja koko kirkkotila.
Tekstiilitaiteilija Helena Vaari
on myös taidekäsityöläinen ja
hän valmistaa suunnittelemansa
tekstiilit. Hänen tekniikkansa
on vaativaa taidekäsityötä, jossa
yhdistyvät vapaa taidekirjonta
ja applikaatio. Kirkkotekstiilit
valmistettiin jo keskiajalla kirjomalla
ja ompelemalla. Vaarin
taidekirjonta pohjautuu vanhaan
perinteeseen tämän päivän menetelmillä.
Väri, muoto, kangas, lanka,
valo, varjo ja kontrasti ovat Helena
Vaarin taiteen avainsanoja.
Tekstiilitaiteelle on ominaista
materiaalin vahva olemus. Vaari
kuvaa taidetekstiileissä usein
kangasta kankaalla. Vaate ihmisen
päällä on hyvin veistoksellinen.
Kankaan laskosten kuvaaminen
lähes samalla materiaalilla
tasossa, kuvana, on aina kiehtonut
Helena Vaaria. Tumman
sininen kangas varjon kohdassa
alkaa elää, kun sen päälle kirjoo
oranssia lankaa. Valkoinen
silkkilanka saa kankaan valoisan
kohdan loistamaan.
Tekstiilit ovat Helena Vaarin
tapa maalata. Hän käsittelee
värejä samalla tavalla kuin öljyvärimaalari;
tämä lisää punaista
maalia, Vaari punaista kangasta
ja lankaa teokseen. Materiaali
antaa teokselle mielenkiintoisen
struktuurin. Pieni lanka on jo
itse kolmiulotteinen, langassa
on kierre, kiilto ja vahva väri.
Teokset ovat maalauksia ompelukoneella
ja uniikkia taidetta
Suomessa. Lanka on väri ja neula
sivellin.
Helena Vaari on tehnyt taideteoksia
muodista kankaan liikkeen
inspiroimana. Forum Romanumin
Vestan neitsyiden patsaat
kertovat Rooman historiasta ja
muodista 2000 vuoden takaa.
Vaari valokuvasi upeat marmoripatsaat
ja taidekirjoi yhdestä
niistä uusimman teoksensa Roomatar
(2017). Patsaan marmori
pehmeni ja kangas alkoi elää.
Tekstiilitaiteilija Helena Vaari
(s. 1963) on valmistunut tekstiilisuunnittelijaksi
vuonna 1987
Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksesta.
>
NEULA siveltimenä
30 vuotta
30-vuotistaiteilijanäyt-
tely 20.8.-17.9.2017
Galleria Nuovo, Marian
katu 16 B, Lahti
Avoinna ti 13-18, ke-pe
14-17, la 12-15, su 14-17.
Helena Vaari on galleri-
assa joka tiistai näyt-
telyn ajan. Juhlanäyt-
telyn on suunnitellut
sisustusarkkitehti Hanni
Koroma.
Neula siveltimenä
Salpausselän kirkon punainen ja valkea kalkkiliina.
Luther-ruusu kukoistaa kirkonmäellä
LAHDEN Ristikirkkoon johtavien
rappujen viereen on nurmikolle
tehty Luther-ruusu. Kyseessä ei
oikeastaan alkujaan ollut ruusu,
vaan Martti Lutherin sinetti,
josta käytetään yleisesti nimeä
Luther-ruusu.
Ristinkirkolla ruusu on toteutettu
kiveyksin ja kukkaistutuksin.
Ruusun, tai siis sinetin, ulkokehänä
Ristinkirkolla on kiveys,
kivistä on myös tehty sen keskelle
risti.
Sinetin kuviot on toteutettu
kukkaistutuksin. Sinisten ja
valkeiden kuvioiden kasveina
ovat begoniat. Keltainen väri
tulee samettikukista ja sininen
siniviuhkoista.
Luther kuvaa sinettiään 8.
kesäkuuta 1530 kirjoittamassaan
kirjeessä näin:
”Kaiken keskuksena on musta
risti luonnollisen värisen sydämen
sisällä. Sillä joka sydämestään
uskoo, on vanhurskas ... Tämän sydämen
tulee olla valkoisen ruusun
sisällä, jotta näkyisi, että usko
tuo mukanaan iloa, lohdutusta ja
rauhaa ... siksi ruusu on valkoinen
eikä punainen; sillä valkoinen on
henkien ja enkelien väri. Tämän
ruusun tausta on taivaansininen,
sillä sielun uskon tuoma ilo on tulevan
taivaallisen riemun alkua ...
Ja tätä taustaa ympäröi kultainen
rengas, sillä taivaan autuus jatkuu
ikuisesti, ilman loppua ja on
kaikkea iloa ja omaisuutta arvokkaampaa,
niin kuin kulta on malmeista
arvokkainta ja jalointa.”
MARKKU LEHTINEN
Martti Lutherin sinetti on Ristinkirkon edustalla toteutettu kukkaistutuksin.