8 Kirkonseutu 12/2017 1.7.2017
Saunassa kohtaavat puhtaus ja pyhyys
Markku Lehtinen Sanotaan Suomessa
olevan niin monta
saunaa, että koko kan-sa
mahtuisi lauteille
yhtä aikaa. Sauna ja
saunominen juontavat juurensa
maamme historiassa niin kauas
kuin vain tietoja on saatu. Täällä
on varmaankin saunottu siitä
lähtien kun jääkauden jälkeen
metsistä alkoi saada saunapuita.
Sauna on ollut ja on edelleen
monelle suomalaiselle pyhä paik-ka.
Saunan pyhyyttä on tutkittu
ja pohdittu useasti. Muutama
vuosi sitten esimerkiksi Helsin-gin
yliopiston teologisessa tiede-kunnassa
hyväksyttiin Kimmo
Känsälän pro gradu tutkimus
Pyhä sauna. Suomalainen sauna
rajatilana. Känsälän mukaan
tutkimuksen aineistosta käy ilmi,
että ihmisillä voi olla saunassa
jonkinlaisia pyhän kokemuksia,
vaikka he eivät kokisi olevansa
muuten uskonnollisia.
Viime vuonna puolestaan
julkaistiin Aino-Kaarina Mäki-salon
toimittama kirja Saunan
Henki, jonka kantavana teemana
on käsitellä saunaa pyhän koke-misen
paikkana.
- Kirjan ilmestyttyä monet
lukijat ovat tunnistaneet omia
kokemuksiaan saunan pyhyys-ulottuvuudesta.
Eräs kirjan
kirjoittamisen tarkoitus olikin
yrittää sanoittaa tuttua koke-musta
ja antaa lukijoille sanoja
tunnistaa omia kokemuksiaan.
Saunan pyhyydestä puhuttaessa
liikutaan sanattomuuden alueella
niin kuin pyhyydestä puhuttaessa
aina, Mäkisalo toteaa.
Pitkät perinteet
Saunan pyhyys juontaa juurensa
esikristilliselle ajalle, eikä meillä
tähän päivään mennessä ole luo-vuttu
saunan ruumista ja sielua
virkistävistä ajatuksista. Toisin
kävi Keski-Euroopassa, jossa
kirkko 1300-luvulta lähtien ryh-tyi
vastustamaan yleisiä kylpylöi-tä
siveettömyyden pesinä.
Saunan pyhyyteen on epäile-mättä
vaikuttanut sen käyttämi-nen
peseytymisen lisäksi myös
lääkintään. Tietäjät, kansanpa-rantajat,
kupparit ja suoneniskijät
toimivat kaikki saunassa.
Maxeniuksen väitöskirjassa
vuodelta 1733 mainitaan saunan
edullinen vaikutus kivun hoidos-sa
ensimmäisen kerran väitöskir-jatasolla
Suomessa.
Hiljattain puolestaan Itä-
Suomen yliopistossa on valmis-tunut
kansainvälistäkin kiin-nostusta
herättänyt tutkimus,
jossa voitiin osoittaa saunomisen
laskeneen kuolleisuutta mer-kittävästi.
Saunominen kun on
hyväksi miehen sydämelle.
Saunomisella oli maatalous-yhteiskunnassa
vahva yhteys
uskontoon. Sauna oli tärkeä
yhdysside tuonpuoleiseen, sillä
siellä synnytettiin lapset ja sinne
vietiin vainajat.
MARKKU LEHTINEN
Monessa seurakunnassa kesän toimintaan kuuluvat eri ryhmien saunaillat. Kauko Sahla lämmittää miesten saunailtaa varten Nastolan Metsäniemen kiuasta.
Yläkuva: Saunominen ja uiminen kuuluvat kesään. Uimareita Nastolan Metsäniemen saunarannassa.
Kansanuskossa sauna oli
yhdysside nykyisten sukupolvi-en
ja kuolleiden esi-isien välillä.
Esi-isien ajateltiin vierailevan
tuonpuoleisesta tämänpuolei-seen
juuri saunassa. Saunalla oli
myös oma haltija tai tonttu, jota
saunojien ei ollut hyvä sopimat-tomalla
käytöksellään suututtaa.
Saunassa piti käyttäytyä
hillitysti. Niinpä kun kristinus-ko
tuli Suomeen tuhat vuotta
sitten, lapsia opetettiin istumaan
kirkossa yhtä hiljaa kuin saunas-sa.
Vielä tänään monen löylyn-lyöjän
mielestä pyhyyden kokee
parhaiten, kun saunassa malttaa
istua hiljaa.
Sauna ja hengellisyys löytävät
toisensa sanassa löyly. Se tarkoit-taa
kiukaalta nousevaa kuumaa
vesihöyryä, mutta alun perin sillä
oli myös toinen, syvempi merki-tys:
ihmisen sielu.
Saunan Henki
- Saunominen on suomalaisten
jumalanpalvelus. Lähes kaikki
suomalaiset saunovat viikoittain
säännöllisesti. Kun valitsin kir-jaan
kirjoittajia, niin tiesin, että
heillä oli lämmin ja herkkä suh-de
saunomiseen, Aino-Kaarina
Mäkisalo kertoo.
Hän jatkaa, että ulkoisen
puhdistumisen kokemus oli
myös sisäistä puhdistumista. Kun
kristinusko tuli Suomeen, niin se
oli vuorovaikutuksessa muinais-suomalaisten
luonnonuskon
kanssa. Saunaan liittyvät pyhät
uskomukset säilyivät ja saivat
osaksi kristillisen sisällön. Sauna
säilyi tärkeänä paikkana. Sitä ei
koettu samalla tavalla vaaralli-seksi
kristinuskon kannalta kuin
pyhät puut tai uhripaikat, jotka
pyrittiin hävittämään.
Saunan Henki -kirjassa piispa
Wille Riekkinen toteaa tekstis-sään:
”Jos Jeesus olisikin syntynyt
suomalais-ugrilaiseen kulttuu-rimiljööseen
jonnekin Volgan
mutkaan tai Uralin rinteille 2000
vuotta sitten ja jos hänen vaiku-tushistoriallinen
merkityksensä
olisi yhtä suuri kuin juutalais-kristillisessä
perinteessä on
opittu tuntemaan, niin eiköhän
sauna olisi yksi sakramenteis-tamme”.
Riekkinen jatkaa, että monel-le
meistä saunarauha ja saunan
kiireetön atmosfääri ovat jollain
lailla pyhiä asioita. Parhaimmil-laan
saunassa on kyse puhtauden
ohella pyhyyden kohtaamisesta.
Mäkisalo vertaa saunan hil-jaisuutta
ja pyhän kokemusta
retriittiin.
- Saunomisen pyhyyden
teologia muistuttaa hiljaisuu-den
retriittien teologiaa. Saunan
intiimisyys vaikuttaa, että se voi
olla myös luottamuksellisten
keskustelujen paikka, rippilaude.
Monien saunojien kokemus
peseytymisestä saunassa hipaisee
sisäistä puhdistumista.
- Uskon, että saunatapoja
opettamalla lapsille saunan eri-tyisyys,
saunan henki ja pyhyys
voivat välittyä ja jatkaa eloaan. Ja
aina tulee olemaan ihmisiä, jotka
löytävät uudelleen saunomiseen
liittyvän pyhyyden, Aino-Kaari-na
Mäkisalo pohtii.
Mäkisalo, Aino-Kaarina (toim.):
Saunan Henki. Kirjapaja, Helsin-ki,
2016
Kaikille avoimia
saunailtoja seurakunnissa
kesällä
Heinolan seurakaunta
Sulkavankosken kesäkodilla,
Sulkavankoski 20
Keskiviikkoisin 30.8. asti. Naiset
klo 14-16 ja miehet klo 16-18.
Vapaaehtoinen saunamaksu 1€.
Lisäksi naisille ohjelmalliset sau-naillat:
18.7. ja 8.8. klo 18
Hollolan seurakunta
* Hämeenkosken Leirimajal-la
10.7. klo 15 lähtien, miehet
ja naiset vuorotunnein puu- ja
sähkösaunaan (vaihto klo 17).
Omat eväät nuotiopaikalle
* Kärkölän Kalliopirtillä klo
18-20 maanantaisin: 10.7.; 7.8.
ja 21.8.
* Padasjoen Särsjärven saunailta
la 1.7. peruttu.
Nastolan seurakunta
Luomaniemen rantasaunalla elo-kuun
loppuun asti klo 18-20.30
joka maanantai perheiden sauna-ilta,
joka torstai seurakuntalais-ten
saunailta.
Metsäniemessä miesten sauna-ilta
elokuun loppuun asti joka
keskiviikko klo 18-20