16 Kirkonseutu 12/2017 1.7.2017
Upsalan kokous 1593 vakiinnutti luterilaisuuden Ruotsissa ja Suomessa.
Hämäläinen
Markku Lehtinen Parhaillaan vietettä-vän
reformaation
juhlavuoden rinnalle
Suomessa ja Ruot-sissa
voi hyvin nostaa
vuonna 1593 pidetyn Upsalan
kokouksen.
Tässä kokouksessa luterilai-suus
vahvistettiin riitaisen ajan-jakson
päätteeksi valtakunnan
yhteiseksi uskonnoksi.
Saksassa käynnistyneen us-konpudistuksen,
tai reformaation,
ajatukset levisivät varsin nope-asti
Suomeen. Uskonpuhdis-tuksen
laittoi Suomessa käyn-tiin
Wittenbergin yliopistosta
valmistunut pappispolvi, joka oli
lähtenyt opiskelemaan 1530-lu-vulla.
Tähän pappissukupolveen
kuuluivat muun muassa Suomen
uskonpuhdistuksen keskeisim-mät
hahmot Mikael Agricola ja
Paavali Juusten.
1500-luvun Ruotsissa valta-politiikka
ja uskonto kietoutuivat
yhteen tavalla, joka vaikuttaa tu-tulta
myös tämän päivän maail-man
tapahtumiin verrattuna.
Ruotsin kuningas Kustaa
Vaasan toimeenpanema refor-maatio
lähti liikkeelle poliittisista
syistä, mutta se muuttui nopeasti
uskonnolliseksi uudistukseksi.
Kustaa Vaasa nousi valtaan
vuonna 1523. Ruotsin valtakun-ta
oli ollut tuolloin mukana jo
pitkään maalle kalliiksi käyneessä
sodassa.
Tästä oli lyhyt matka toimiin,
jonka mukaan reformaation
mukana tulleet ajatukset kirkon
Harvinaiset soittimet
yhdessä
KRISTINA Kuusiston ja Mari Män-tylän
soittaman kahden harvi-naisen
soittimen, bandeonin ja
decadorden, muodostama Duo
Dryades kiertää Suomen kirkkoja
Suomen Kulttuurirahaston tu-kemana.
Argentiinalaisesta tan-gosta
tutuksi tullut harmonikka,
bandeon, ja 10-kielinen kitara, de-cacorde,
ovat molemmat erikoisia
ja herkkiä soittimia. Virtuoosisten
soittajien käsissä ne toimivat yh-teen
lumoavalla tavalla. Duo on
konsertoinut Suomessa ja ulko-mailla
vuodesta 2002, ja ohjelmis-toon
kuuluu kattava läpileikkaus
musiikin eri tyylilajeja ja historiaa
mm. renessanssi, barokki, nyky-musiikki
ja tango mukaan lukien.
Tiistaina 11.7. kello 18 konsertti
kuullaan Ristinkirkossa. Duoon voi
tutustua tarkemmin osoitteessa
www.duodryades.com.
Kristina Kuusisto ja Mari Mäntylä
vallan vähentämisestä johtivat
kirkon omaisuuden siirtämiseen
kruunulle.
Vuonna 1527 Västeråsin val-tiopäivillä
päätettiin, että kirkon
”liika” omaisuus otetaan valtiolle
ja aletaan saarnata Jumalan sanaa
”puhtaasti”.
Kokous päätti
luterilaisuudesta
Vuonna 1593 tehdyllä Upsalan
kokouksen päätöksellä Ruotsin ja
Suomen valtakunnan uskonnoksi
vakiintui luterilaisuus.
Katolisia tapoja suosinut ja sit-temmin
katolilaiseksi kääntynyt
kuningas Juhana III oli vuonna
1576 hyväksyttänyt niin sanotun
Punaisen kirjan (nimi tulee kirjan
väristä) kirkon jumalanpalvelus-järjestykseksi.
Suomessa tämä ”punainen
liturgia” otettiin vastaan melko
tyynesti, mutta Ruotsissa se jakoi
vahvasti mielipiteitä. Juhanan
kuoltua kuninkaaksi tuli katoli-lainen
Sigismund. Punaista litur-giaa
vastustanut Kaarle-herttua
kutsui tässä tilanteessa koolle
Upsalan kokouksen.
Siihen osallistuvat valtakun-nan
neuvosherrat, piispat, ritarit,
aatelisto, papisto ja porvaristo.
Kokouksessa laadittiin julistus,
jonka mukaan valtakunnassa tuli
uskontoa harjoittaa. Perusteena
sille esitettiin mm. tarve päästä
yksimielisyyteen uskonnosta.
Julistuksessa todetaan: ”Kai-killa
MARKKU LEHTINEN
on hyvin tiedossa, millainen
kiista ja epäsopu on uskonnon
asiassa viime vuosina vallin-nut
isänmaassamme Ruotsissa
ja kuinka se on monella tavoin
aiheuttanut hajaannusta ja pa-hennusta.
Tästä saadut esimerkit
ja kokemukset muistakin maista
osoittavat, ettei millekään maalle
tai kuningaskunnalle mikään ole
vahingollisempaa kuin kiistely ja
eripuraisuus eikä toisaalta mikään
ole hyödyllisempää ja sydämiä
yhdistävämpää kuin sopu ja yksi-mielisyys.
Tämä pätee erityisesti
uskonnon asiassa.”
Sopu syntyi nopeasti
Kokouksen päätöksen mukai-sesti
”Se hajaannus ja eripurai-suus,
joka kuluneina vuosina on
uskon asioissa vallinnut rakkaassa
isiemme maassa, on nyt Kaikki-valtiaan
armollisella myötävaiku-tuksella
lopetettu ja raivattu tieltä
kristillisessä, vapaassa konsiilissa
ja kokouksessa”.
Kokouksessa päätettiin irrot-tautua
katolisuudesta lopullisesti
ja luovuttiin Juhana III:n litur-giasta.
Sen mukaan koko Ruotsin
valtakunnan alueella oli nouda-tettava
luterilaista tunnustusta.
Ruotsin kirkon opilliseksi poh-jaksi
määrättiin Augsburgin tun-nustus,
mihin oli koottu Lutherin
ja Saksan reformaation pääaja-tukset.
Luterilaisten tunnustus
haluttiin pitää puhtaana vieraista
vaikutteista.
Tämä päätös vakiinnutti lu-terilaisen
tunnustuksen aseman
Ruotsissa.
Sopimuksen allekirjoituksen
jälkeen se julkisesti luettiin ja
kuulutettiin kaikissa maakunnis-sa
ja kaikille säädyille. Lisäksi se
päätettiin painaa kaiken kansan
luettavaksi. Näin Ruotsin ja Suo-men
reformaatio hyödynsi reilut
150 vuotta aikaisemmin tehtyä
tiedonvälityksen mullistanutta
keksintöä, kirjapainoa.
Upsalan kokous alkoi 25.
helmikuuta vuonna 1593, ja sen
tuloksena allekirjoitettiin luteri-laisen
uskon sinetöinyt sopimus
vajaan kuukauden kuluttua 20.
maaliskuuta. Jos tätä aikataulua
ja tulosta vertaa Suomen lute-rilaisen
kirkon viime vuosien
päätöksenteon tahtiin, niin silloin
valmista tuli hämmästyttävän
nopeasti.
Katolisuudesta irti kokonaan
Upsalan kokous oli niin merkittävä tapahtuma, että sitä muistettiin vielä vuosisatojen jälkeen. Tästä esimerkkinä on
Nastolan kirkon vintillä edelleen oleva kokouksen 200-vuotisjuhlan muistoviiri.