6.5.2017 Kirkonseutu 9/2017 9 Veksin verstaan varustusta ihastelivat avajaisissa Heikki Pelkonen, Veksi Vierumäki, Markku Honkala ja Ilkka Uuttu. Laura Visapää Veksin verstas avasi ovensa nikkareille pari viikkoa sitten. Kirkkoherra Heikki Pelkonen siunasi verstaan käyttöön, ja se sijaitsee kirkon pihapiirissä. Verstaalle saatiin tilat, kun ulkovarasto jaettiin kahdeksi. Toisesta puolikkaasta tuli 25-neliöinen nikkarointipaikka ja toinen puolikas jäi varastoksi. Verstastilan käytöstä vastaa seurakunnan miestenpiiri. - Kun kirkkoherra ja kiinteistöpäällikkö olivat näyttäneet vihreää valoa, tila alkoi muuttua varastosta verstaaksi. Väliseinä ja muut tarpeelliset rakennetyöt tehtiin talkoilla, seurakunnalta tuli sähkötyöt ja lämmittimet, kertoo Veksi Vierumäki, jonka mukaan verstas on saanut nimensä. Veksi Vierumäki on vuosikaudet vetänyt miestenpiirin puutöitä omassa autotallissaan Launeella. Nyt toiminta siirtyy kirkon pihalle uuteen verstaaseen. Verstaan idea on tarjota seurakunnan tilassa miehille paikka pienimuotoiseen puutöiden nikkarointiin. Myös kirkolla kokoontuvat päiväkerholaiset ovat päässeet kokeilemaan verstasta. - Päiväkerholaisten kanssa täällä on jo tehty linnunpönttöjä, jotka kiinnitettiin kirkon pihakoivuihin. Myös seurakunnan nuoret voivat käydä kokeilemassa, mitä puusta saa aikaiseksi, samoin diakoniatyön asiakkaat. Tiistaisin ja torstaisin aamupäivällä verstaalla tehdään porukalla yhdessä puutöitä. Jos nikkarointi on uutta, opastusta ja vinkkejä on luvassa. Muina päivinä verstaalla nikkaroidaan omatoimisesti, jos muita varauksia ei ole. - Pari miestä on tehnyt itselleen kylmäsavustuslaatikot, vinkkaa Vierumäki. Verstaan seinällä roikkuu kirjosiepon ja talitintin pönttöjä, tilaustyönä on tehty pöntöt isokoskelolle ja tukkakoskelolle. Kaukaisin paikka, jossa asutaan miestenpiiriläisten tekemässä linnunpöntössä, on Kilpisjärvellä Pelkosenniemellä. Linnunpönttöjen lisäksi on tehty pönttöjä lepakoille ja liitooravallekin. Jos joku tarvitsee erikoispönttöjä, tilauksesta tehdään. Ja kun oikein haluaa fiilistellä entisaikojen tunnelmassa, voi ostaa pihapuuhun ”antiikkipöntön”. Se on tehty 150 vuotta vanhan riihen purkulaudasta - Linnunpönttöjen rakentamisesta saadut rahat jaetaan eri hyväntekeväisyyskohteisiin, muun muassa Vivamon kurssikeskukselle ja Parikanniemen orpokodille, ja miestenpiirillä on myös kolumbialainen kummipoika, jonka koulunkäyntiä tuetaan Lähetysseuran kautta. Miesten toiminnassa on tärkeää yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Yhdessä tekemisestä syntyy hyvää mieltä jaettavaksi eteenpäin. Siinä lähimmäisenrakkaus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Veksin verstas on hyvin varustettu: sirkkeli, höylä, sorvi, porakone, jyrsimiä pienimpiä työkaluja luettelemattakaan. Työkalut ovat lahjoittaneet miestenpiiriläiset. Vain oikohöylä ja vannesaha puuttuvat. Jos jollain on lahjoittaa, niin ne vastaanotetaan suurin kiitoksin. Lahden kaupungilta on saatu höyläpenkki, Keraplastilta vaneria ja ystäviltä peruspuutavaraa. Ruuvikauppiasta ei ole miestenpiirin kaverina, joten ruuvit ostetaan itse. Toiminnan tukijat saavat lämpimät kiitokset. Verstasta pyörittää Launeen seurakunnan miestenpiiri, mutta verstaalla nikkarointi ei edellytä kuulumista piiriin. Piirissä on kirjoilla toistasataa miestä, joista aktiiveja on nelisenkymmentä. Piiri kokoontuu maanantaisin kello 18–20 parillisilla viikoilla Launeen kirkolla miesteniltaan. Launeen miesten piiri viritettiin uudelleen henkiin hiljaiselon jälkeen vuonna 2003 Jorma Matikaisen ja Heikki Laineen innostuksella. Piiriä veti pitkään Jorma Matikainen, mutta nykyisin vetovastuu on jaettu useammalle. Miesteniltojen ohjelmassa on alkuhartaus, kahvittelu, luento sekä pulina ja päätteeksi iltahartaus. Luennoitsijoiksi on pyydetty ammattilaisia elämän eri alueilta, on ollut lääkäriä, urheiluvalmentajaa ja muistihoitajaa. Iltoihin ovat tervetulleita kaikki miehet seurakunnasta riippumatta. Veksin verstas on avattu LAURA VISAPÄÄ Täällä nikkaroidaan pönttöjä linnuille, lepakoille ja liito-oraville. JUHANI VIITANEN Hollolan Pyhän Marian kirkon paanu- katon tervaukseen tuli rakennus- avustusta kirkkohallitukselta. Hollolan paanukattoon avustusta HOLLOLAN keskiaikainen kivikirkko, katolisella ajalla Pyhän Marian kirkoksi nimetty, on Päijät- Hämeen alueen tärkeimpiä keskiaikaisia muistomerkkejä. Kirkko on oletettavasti Hattulan kirkon jälkeen Hämeen vanhin kivikirkko, ja se on Suomen keskiaikaisista seurakuntakirkoista kolmanneksi suurin. Kirkko on kuuluisa erityisesti hyvin säilyneistä puuveistoksistaan. Kirkkohallitus on myöntänyt Hollolan seurakunnalle 27 750 euroa rakennusavustusta. Avustuksesta 20 800 euroa osoitettiin Hollolan Pyhän Marian kirkko paanukaton tervaukseen, ja kirkon ulko-oven uusimiseen annettiin 6 750 euroa. Hollolan keskiaikaisen kirkon asehuoneen keskiaikaisen ulko-oven kopion tekeminen ja alkuperäisen oven siirtäminen asehuoneeseen esille voi tulla maksamaan kaikkiaan noin 36 000 euroa. Hollolan kirkon ulkoovi on nähnyt katolisen ajan, reformaation, luterilaistumisen ja sadattuhannet kirkkoon kulkevat seurakuntalaiset vuosisatojen saatossa. Se on ollut takorautoineen ja koristekuvioineen jo yli 500 vuotta sään armoilla, mutta pian se siirretään sisätiloihin. Työ on tarkoitus aloittaa tänä vuonna Kirkkohallituksen avustuspäätöksen perusteluna on, että Hollolan kirkko on suojeltu ja kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena valtion rahoituksen piiriin. Kirkkohallitus ei myöntänyt avustusta Heinolan seurakunnan Pitäjänkirkon ja tapulin kattojen tervaukseen. Samoin Heinolan Uuden hautausmaan laajennustyöt jäivät ilman avustusta. Kirkkohallituksen kirkollisten järjestöjen avustuksista myönnettiin 4000 euroa Lahden Kansainväliselle Urkuviikolle. Summa on sama kuin edellisenä vuonna.
Kirkonseutu | No 9 • 2017
To see the actual publication please follow the link above