18 Moodi 6/2015 TEEMA: PATOLOGIA miä hyödynnetään molekyyligenetiikan laboratorioissa, jotka eivät välttämättä ole varsinaisen patologian laboratorion osia. Patologin tulee siis nykyään kyetä tulkitse-maan muunkinlaisia kuin suoraan kudos-leikkeestä nähtäviä tutkimustuloksia. Mo-lekyylipatologia on tullut keskeiseksi osak-si patologiaa. Jääleikemenetelmä on yli 100 vuotta van-ha tekniikka, jonka perusteissa ei ole tapah-tunut oleellisia muutoksia. Uutta ovat tut-kittavat kohteet. 1970-luvulla tavallinen jää-leike oli rinnasta otettu tuumori ja kysyttiin, oliko se karsinooma. Jos kyseessä oli syö-pä, tehtiin radikaali Halsted, tekniikka, jo-ka nykyään ei tule kysymykseenkään. Ny-kyään diagnoosi on tehty jo biopsiasta para-fiinileikkeestä. Jääleikkeinä sen sijaan tutki-taan vartijaimusolmukkeita, joista tehdään pikasytokeratiinitutkimuksia. Tämäkin saattaa piakkoin muuttua, sillä jääleikkees-tä tehtävä immunohistokemia paljastaa vain vähäisiä kliinisesti merkityksettömiä syöpä-solumääriä. Jos vartijaimusolmukkeessa on metastaaseja, imusolmukkeet poistetaan. Rintaan tehdään osaresektio tai korkein-taan ablaatio. Vanhaa pikaleiketekniikkaa siis edelleen käytetään, mutta käyttöaiheet ovat muuttuneet. Sytologia Sytologiassa on tapahtunut vähiten muu-toksia. Alkoholiin fiksoitu sivelynäyte on edelleen käytössä gynekologisessa sytolo-giassa, ja värjäys on perinteinen Papanico-laou. Nestepapa ei ole Suomessa syrjäyttä-nyt perinteistä sivelyä. Myöskään immuno-logiset ja molekyyligeneettiset menetelmät eivät ole samalla tavalla lyöneet itseään lä-pi kuin histologiassa lukuun ottamatta muutamissa laboratorioissa käyttöön otet-tuja HPV-määrityksiä. Sytologiassa uutta on gynekologisen sy-tologian raportointiin liittyvä Bethesda-jär-jestelmä, joka on otettu käyttöön myös joukkotarkastuksissa. Uusia näytetyyppe-jä ovat bronkoalveolaarinen lavaatio, jo-hon liittyy solulaskentaa ja muita erityis-menettelyjä. Patologin ottama MGG-värjät-ty ohutneulanäyte ei ole Suomessa levin-nyt muualle kuin Turkuun. Sytologiassa patologin toimenkuvassa muutokset ovat vähäisempiä, ja liittyvät lähinnä raportoin-tiin, joka on muuttunut elektroniseksi ja re-aaliaikaiseksi niin kuin muussakin patolo-giassa. Uusia toimintoja Yhteydenpito potilaita hoitaviin kliinikoi-hin on lisääntynyt. Useilla erikoisaloilla jär-jestetään kliinis-patologisia tai moniamma-tillisia kokouksia, joissa patologin lisäksi hoitavat lääkärit, radiologit ja mahdolliset muut hoitoon osallistuvat toimijat kokoon-tuvat. Tällainen meeting-toiminta onkin varsin laajaa, ja useissa sairaaloissa kaik-ki Tämän päivän mikroskooppileike, jossa marginaali on merkitty vihreällä värillä ja hopeasakan avulla. Vaikka menetelmä on vanha, marginaalien merkitseminen ei ollut tapana 1970-luvulla, ei-vätkä kaikki vanhat patologit olleet sitä vielä 2000-luvullakaan täysin oppineet. Leikkeessä oleva hematoksyliini-eosiinivärjäys sen sijaan keksittiin jo 1876. syöpätapaukset, esimerkiksi rintasyö-vät, käsitellään tällaisissa kokouksissa sekä ennen että jälkeen leikkauksen. Kokouksia voidaan myös järjestää videoneuvottelui-na, jotka tulivat mahdollisiksi jo 1990-lu-vulla. Henkilökohtaista kontaktia pidetään kuitenkin edelleen videoyhteyttä luotetta-vampana tapana välittää informaatiota. Laadunhallinta ja talous Muuta uutta patologin toimenkuvassa ovat laadunhallintaan liittyvät muutok-set ja tehtävät. Laadunhallinta tuli patolo-giaan 1990-luvulla, mistä lähtien on opit-tu esimerkiksi uudelleen tarkastamaan ai-kaisemmin vastattuja näytteitä. Lisäksi on otettu käyttöön käsite kaksois- tai moni-luenta jo aikaisemmin tunnetun konsultaa-tion rinnalle. Tietyissä tapauksissa on siis aina otettava näytteeseen vähintään kah-den patologin arvio. Uusi käsite on myös auditointi, eli toiminnan sujuvuuden ja oi-keellisuuden arviointi. Kaikki ohjeistus on nykyisin patologian yksiköissä kirjallista, ja ohjeiden päivityksestä ja ajantasaisuu-desta huolehditaan. Tällainen ei aiemmin kuulunut patologin toimenkuvaan. Patolo-gian laboratoriot ja yksityiset patologit voi-vat nykyisin vertailla taitojaan laboratori-oiden välisissä vertailuissa, jollaisia tuotta-maan on perustettu Labquality Oy:n kaltai-sia toimijoita. Johtoon kuuluville patologeille on entis- »DNA-teknologiaan pohjautuvia menetelmiä hyödynnetään molekyyli-genetiikan laboratorioissa, joten patologin tulee kyetä tulkitsemaan muunkinlaisia kuin suoraan kudos-leikkeestä nähtäviä tutkimustuloksia.» 186 Moodi 6/2015
Moodi No 6 / 2015
To see the actual publication please follow the link above