Patologi Tauno Ekfors (1941–2005) työpöytänsä ääressä 1970-luvulla. Näytelasit tarjottimella ovat nykyäänkin samanlaisia. Standardikokoinen mikroskoopissa käytettävä objektilasi otettiin käyttöön jo 1840-luvulla. Mikroskooppikin näyttää tutulta, mutta kamera käytti kinofilmiä. Hyllyllä oikealla on kinofilmikasetti. Pöydällä näkyy vanha sanelin ja levyjä, joille sanelu tapahtui. Ekforsin kädessä on pieniä paperilappuja, joille lausunnot ennen jatkuvaa sairauskertomusta kirjoitettiin. Pöydältä puuttuu nykyisin välttämätön laite, tietokone näyttöineen. Yksi 1970-luvun oleellinen esine, tuhkakuppi, ei ole näkyvissä. Tupakointi työhuoneissa oli tavallista tuohon aikaan. 16 Moodi 6/2015 TEEMA: PATOLOGIA Patologin muuttuva toimenkuva HEIKKI AHO Kirjoittaja on osastonylilääkäri TYKS-SAPA-liikelaitoksen patologian yksiköstä. Ammattinimikkeitä kuolee ja syntyy, ja ammattien toimen-kuvat muuttuvat. Tässä kirjoi-tuksessa tarkastellaan patolo-gin toimenkuvassa 40 vuoden aikana, 1975–2015, tapahtuneita muutoksia kirjoittajan muistikuviin perustuen. Patologia mielletään nykyisin lääketie-teen erikoisalaksi, ja ammatin harjoittaja on patologiaan erikoistunut lääkäri. Lääkä-rin ammatti on yksi vanhimmista: se tun-nettiin jo muinaisessa Mesopotamiassa ja Egyptissä pari tuhatta vuotta ennen ajan-laskun alkua. Nykyisen kaltaiseksi profes-sio muotoutui muutama sata vuotta ennen ajanlaskun alkua antiikin Kreikassa. Lääke-tiede perustui tuolloin elimistön nesteissä tapahtuneiden muutosten analyysiin, ny-kytermein humoraalipatologiaan, vaikka-kaan tarvetta varsinaiselle patologialle ei ollut. Patologinen anatomia sai alkunsa 1700-luvun lopulla, kun ruumiinavauslöy-dösten ja oireiden välisiä yhteyksiä havait-tiin. 1800-luvun puolivälissä saksalaiset lääkärit yhdistivät ruumiinavauslöydök-set mikroskooppisiin havaintoihin, min-kä seurauksena syntyi patologin ammatti. 184 Moodi
Moodi No 6 / 2015
To see the actual publication please follow the link above