1/2013 Moodi 13 »Käyttöön tulee 2-linjainen organisaatio.» Automaattinen talokuljetin vie näytteet minne pitää Professori Heikki Helin HUSLABin patologi-an ja genetiikan vastuualueelta on toiminut rakennushankkeessa käyttäjäryhmän pro-jektipäällikkönä. Hän näkee haasteeksi uu-den rakennuksen sijainnin muutaman sa-ta metriä vanhaa laboratoriosiipeä etääm-pänä. — Sujuva palveluketju varmistetaan mahdollisimman nopealla ja uudenaikai-sella logistiikalla, Helin sanoo. Näytteet kulkevat Meilahden sairaa-la- alueelta Topeliuksenkadulle putkipostil-la, jossa on kaksisuuntainen moniajolinja ja automaattinen purkujärjestelmä. Käyttöön tulee myös alumiinikiskoa pitkin metrin se-kunnissa etenevä elektroninen talokulje-tin, joka vie näytteet niissä olevien tunnis-teiden perusteella oikeisiin laboratorioihin. HUSLAB on ensimmäinen, joka hyödyntää sveitsiläis-saksalaista, ohjaukseltaan kaaos-teknologiaan perustuvaa järjestelmää klii-nisessä laboratoriossa. — Kauempaa tulevat näytteet saapuvat autolla, mutta kuljetukset puretaan nyt ta-lon sisällä. Helin kuvaa uudisrakennusta ”sheriffin-tähdeksi”, jonka keskelle on sijoitettu ne analytiikan toiminnot, joissa käsitellään paljon näytteitä automaatiolla ja tiukalla ai-kataululla. Joukkoon kuuluvat kliininen ke-mia, hematologia, virologia ja immunolo-gia. Enemmän käsityötä vaativat toiminnot, kuten tietyt patologian tutkimukset, taas ovat löytäneet paikkansa tähden sakarois-ta. Tilajako tukee logistiikan toimivuutta. Kun kaikki muutot on tehty, talossa työs-kentelee 450 huslabilaista ja 50 henkilöä kuvantamisen hallinnosta. Jussi Huttunen: Sote-uudistus suurin yhteiskunnallinen muutos sotien jälkeen MINNA SEPPÄ SOTE-UUDISTUS ON jännittävässä vaiheessa. Tulevien sote-alueiden lukumäärä julkais-tiin maanantaina 9. marraskuuta. Itsehal-lintoalueita, jotka järjestävät muun muas-sa sote-palvelut, on 18, mutta niistä kolme joutuu järjestämään sote-palvelunsa yh-teistyössä muiden alueiden kanssa. — Hallitus on tehnyt jo useampia sosiaa-li- ja terveyspalveluiden tulevaisuutta kos-kevia päätöksiä. Merkittävintä on, että sosi-aali- ja terveydenhuollon tehtävät ja rahoi-tus siirretään kunnilta uusille itsehallinto-alueille, mikä vähentää olennaisesti kun-tien tehtäviä ja vaikutusmahdollisuuksia alueensa palveluiden järjestämiseen. — Kyseessä on sotien jälkeisen histo-riamme suurin yhteiskunnallinen muutos, vuosikymmeniä suomalaista terveyden-huoltoa kehittänyt professori Jussi Huttu-nen toteaa. — Toinen keskeinen päätös on hallitus-ohjelman linjaus valinnanvapauden lisää-misestä sosiaali- ja terveydenhuollossa, mi-kä toteutetaan lisäämällä julkisen ja yksi-tyisen sektorin sekä järjestöjen yhteistyötä. Uudistuksen tavoitteet ovat ennallaan. — Päämääränä on edelleen peruspalve-luiden kehittäminen ja siten väestön eri-arvoisuuden vähentäminen. Keinona on sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuol-lon ja erikoissairaanhoidon integraatio. Ta-voitteena ovat saumattomat palveluketjut, alueelliset hoito-ohjelmat ja sujuvat kon-sultaatiokäytännöt perus- ja erikoistason osaajien välillä sekä kiinteä yhteistyö pe-rusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vä-lillä. PERIAATTEELLISTEN PÄÄTÖSTEN toiminnaksi muuttamisessa riittää työtä. Meneillään on järjestämis-, rahoitus- ja valinnanvapaus-lainsäädäntöjen valmistelu. Niistä aiotaan saada esitykset eduskuntaan ensi keväänä, jotta hallituksen kaavailemat uudistukset saataisiin voimaan yhtäaikaisesti vuoden 2019 alussa. — Aikataulu on kunnianhimoinen, sillä päättämättä on kolme isoa kysymystä: mi-ten rahoitus itsehallintoalueille kerätään, mitkä ovat itsehallintohallintoalueiden tehtävät ja miten tehtävät alueiden sisällä organisoidaan sekä kolmanneksi, miten va-linnanvapautta kehitetään. — Aihealueisiin liittyy isoja taloudellisia, hallinnollisia ja ideologisia kysymyksiä se-kä näkemyseroja, mikä ei valmistelua aina-kaan helpota. Rahoitus voidaan kerätä joko puhtaas-ti valtionverotuksena tai osin itsehallinto-alueille annettavan verotusoikeuden kautta. — Jos verottajana on yksin valtio, kuten todennäköisintä on, itsehallintoalueiden rahoitus kerätään joko tuloveron yhteydes-sä, osana muuta valtion verokertymää tai erillisenä sote-verona. HUTTUSEN MIELESTÄ erikoissairaanhoidon tehokkaan järjestämisen näkökulmasta ei ole suurta merkitystä sillä, onko sote-aluei-ta 12 vaiko 15. — Veikkaan, että pienin sosiaali- ja ter-veydenhuollon yksinään järjestävä itsehal-lintoalue on Pohjois-Karjala 170 000 asuk-kaallaan. — Itsehallintoalueet rakennetaan luul-tavasti suurelta osin nykyisten sairaanhoi-topiirien pohjalta. Väestöpohjaltaan pie-nimmät sairaanhoitopiirit, Itä-Savo, Kai-nuu, Keski-Pohjanmaa ja Länsipohja, ovat todennäköisesti muihin alueisiin yhdistet-täviä, jos kriteerinä käytetään ainoastaan väestöpohjaa. Huttunen näkee valinnanvapauden li-säävän kustannuksia, ja pitää tärkeänä, et-tä julkisesti rahoitettavien palveluiden kus-tannukset ja laatu olisivat avoimesti ver-tailtavissa. — Sairaalaverkon kehittämisestä on teh-ty päälinjaukset, mutta niitä joudutaan so-veltamaan eri tavoin maan eri osissa. Esi-merkiksi Kokkolassa keskussairaalan järjes-tämä päivystys kevenee, ja osa vaativista päivystyspotilaista hoidetaan joko Oulussa tai Seinäjoella. Helsingissä ja Uudellamaal-la taas tullee olemaan useita päivystyspis-teitä, joiden työnjakoa kehitetään. tamme tiimeille, jotka ovat suorassa yhtey-dessä prosessijohtajiin. Esimiestyötä ke-hitetään Leanin mukaisesti valmentavaan suuntaan. SOTE-UUDISTUS HÄMMENTÄÄ terveyden-huollon kehittäjiä. Aarnisalo ei usko, että suuria laboratoriotoimijoita hajotetaan. — Suurtuotannon edut, asiantuntijuu-den ylläpitäminen, kasvanut tehokkuus ja laatu, ovat niin ilmeisiä, että rakenteita tus-kin puretaan. Sen sijaan on mahdollista, et-tä Suomessa vielä nähdään yhdistymisiä. 6/2015 Moodi 181
Moodi No 6 / 2015
To see the actual publication please follow the link above