
 
        
         
		YRITTÄJÄNAINEN 13 
 myös tarpeeksi lähellä, että pystymme  
 seuraamaan työoloja”, Koskinen  
 perustelee. Kyse on jälleen yrityksen  
 mukaisesta mittakaavasta. 
 VASTUULLISUUDEN  ERI  TASOT  limittyvät, 
  kun yritys toimii edustamiensa  
 arvojen mukaan.  ”Silloin  vastuullisuudesta  
 tulee itsestäänselvyys. Kun  
 vastuullisuus  on  valintoja  ja  tekoja,  
 valitsee myös yhteistyökumppaninsa  
 sen mukaan, että ne toimivat samalla  
 tavalla kuin itse”, Koskinen sanoo. 
 Lisäksi  hän  muistuttaa,  että  liiketoiminnan  
 on  oltava  totta  kai  
 kannattavaa,  mikä  pakottaa  pienen  
 perheyrityksen käyttämään huomattavan  
 paljon aikaa taustoihin perehtymiseen. 
  Tulevaisuuden tavoite on  
 lisätä kierrätysmateriaaleista tehtyjen  
 kankaiden käyttöä, joten asian tutkiminen  
 on välttämätöntä. Valintojen  
 oikeellisuus ja taloudellisen kannattavuuden  
 yhdistäminen ei välttämättä  
 ole helppoa. ”Saatavaan tietoon pitää  
 lähtökohtaisesti pystyä luottamaan.  
 Luotan myös siihen,  että media vie  
 asiaa eteenpäin ja kaivaa uutta tietoa,  
 joka kasvattaa tietoisuutta ja helpottaa  
 niin yrittäjien kuin kuluttajienkin valintojen  
 tekemistä.” 
 VASTUULLISUUDESTA puhuttaessa keskustelu  
 linjautuu automaattisesti isosti, 
  esimerkiksi ilmastokysymyksiin ja  
 maailman pelastamiseen, jolloin voimattomuus  
 on yrittäjän ensimmäinen  
 tunne. Minkäänlaista liiketoimintaa ei  
 kuitenkaan ole, ellei yrittäjä huomioi  
 itseään. Loppuun palanut yrittäjä ei ole  
 hyödyksi itselleen, läheisilleen, asiakkailleen  
 saati yhteiskunnalle.  
 ”Vastuullisuuteen kuuluu itsestä  
 huolen  pitäminen.  Yhteiskunnalliseksi  
 vastuullisuudeksi sen  tekee se  
 tosiasia, että hyvinvoiva yrittäjä toimii  
 yhteisössään paremmin eikä rasita esimerkiksi  
 terveydenhuoltoa”, Michaela  
 Ramm-Schmidt sanoo. 
 Yrittäjän tärkein resurssi on oma itse, 
  muistuttaa Karoliina Hovikin. Hän  
 lähestyy ajatusta sosiaalisen vastuun  
 kautta: ”Kun pitää huolta jaksamisestaan  
 ja  hyvinvoinnistaan,  toteutuu  
 tärkeä balanssi työn ja vapaa-ajan välillä, 
  jolloin yritykselläkin on parhaat  
 mahdollisuudet pysyä pystyssä.” 
 Hovi muistuttaa, että yksikään yritys  
 ei edes voi olla täydellisen vastuullinen, 
  mutta vastuullisuuden pyrkimyksestä  
 kannattaa viestiä ja teoillaan  
 myös osoittaa toteuttavansa luvattuja  
 pyrkimyksiä. ”Vastuulliset yritykset  
 ovat  tutkitustikin  paljon  kannattavampia  
 kuin muut. Maine- ja imagohyöty  
 tekee niistä puoleensavetäviä.  
 Vastuullisuusteoista viestiminen on  
 hyvä keino rakentaa kestävää brändimielikuvaa. 
  Hyvä vastuullisuusviestintä  
 on rehtiä ja avointa. Se kertoo,  
 että ollaan matkalla johonkin ja uskalletaan  
 sanoa, että ei olla täydellisiä.” 
 VIESTINNÄLLINEN HAASTE onkin epätäydellisyydessä. 
  Jos yritys tai yrittäjä ei  
 uskalla olla rehellinen ja avoin, vaarana  
 on tahaton viherpesu. Se syntyy,  
 kun pyrkimys on korostaa asiaa, jolla  
 ei  todellisuudessa  ole  kokonaisuudessa  
 kovinkaan  suurta  merkitystä.  
 Hovi muistaa historiasta deodoranttimainoksen, 
  jossa korostettiin tuotteen  
 olevan "99-prosenttisesti luonnollisia  
 ainesosia". Tarkempi tarkastelu paljasti  
 ainesosat vedeksi. 
 Vastuullinen toiminta ja siitä viestintä  
 on myös ammattiylpeyden palauttamista. 
   Ramm-Schmidt  sanoo  
 huomanneensa, että jos laadulla olisi  
 maailmassa sen ansaitsema merkitys,  
 laadukas työ ja tuote tai palvelu maksaisi  
 vähemmän kuin huonolaatuinen.  
 ”Huonolaatuinen toiminta aiheuttaa  
 hirvittävän määrän hukkaa ja tuhoa,  
 haaskaa aikaa ja tuottaa vahinkoa. Ongelma  
 on vain siinä, että tämä kaikki  
 jää näkymättömäksi, koska nykyisessä  
 järjestelmässä sitä ei osata laskea hintaan  
 sisään. Yhteiskunta tämän näennäistehokkuuden  
 kuitenkin tavalla tai  
 toisella maksaa.”  
 Vastuullisuuden toteuttamiseen on  
 siis vielä runsaasti mahdollisuuksia.