tapaamiset ovat tärkeysjärjestyksessä
kärjessä. Kuntalaki rajaa kunnan
mahdollisuuksia osallistua suoraan
yrittäjyyteen, mutta se ei rajaa mahdollisuuksia
rakentaa verkostoja.
Omien elinkeinoyhtiöiden kautta
kunta pystyy joustavasti palvelemaan
erilaisten yrittäjien tarpeita ennen
kaikkea tilakysymyksissä, mutta
myös liiketoiminnan kehittämiseksi.
Yhtä lailla Raumalta kuin Mynämäestä
verkot kurottuvat tarvittaessa Turun
suuntaan, josta saa vetoapua vaikka
kansainvälisen toiminnan kehittämiseen.
”Ihminen on otettava tosissaan.
Yritysmyönteisyys on mielikuva,
mutta se muodostuu teoista. Siitä,
miten yrittäjä otetaan arjessa huomioon,
miten häntä kuullaan ja autetaan
ideoilla eteenpäin”, Österberg
mainitsee.
Elinkeinopolitiikassa on pohjimmiltaan
kyse alueen elinvoimaisuuden
säilyttämisestä ja vahvistamisesta.
Rauman kaupallinen historia merenkulun
ja sotateollisuuden ajoista
lähtien on juntannut seutukunnalle
luottamuksen pienestä kasvavaan
yrittäjyyteen.
”Kaikki tosi isot toimijat ovat aloittaneet
täällä tosi pienestä. Vaikka kasvu
ei heti yrittäjän mielessä olisikaan,
hyvin helposti se tuhannen neliön
tontti onkin pian liian pieni. Tämän
olen monta kertaa todistanut. Kunnan
tehtävä on myös sanoittaa yrittäjälle
tulevaisuutta”, Johanna Luukkonen
kertaa.
Vajaan 8 000 asukkaan Mynämäen
kunnassa on noin 550 rekisteröityä
yritystä ja elinkeinonharjoittajaa. Yritystoiminta
on pienyritysvaltaista.
2000-luvulla yli 65-vuotiaiden asukkaiden
osuus on kunnassa pikkuhiljaa
kasvanut. Sukupolvet ovat nyt yrityksissä
12 YRITTÄJÄNAINEN
vaihtuneet ja tilanne sen suhteen
rauhoittunut.
Suvussa pitkään jatkunut yrittäjyys
on yksi tekijä, joka sitoo paikkakuntaan.
Sen merkitys alueen elinvoimaisuudelle
varsinkin maaseutukunnissa
on suuri.
Myös kakkosasuntojen merkitys
korostuu samalla, kun yrittäjyys
muuttuu kaiken aikaa. Kun takavuosina
kunta saattoi rakentaa peltihallin
yritystoimintaa tukeakseen, nykyisin
yrittäjyys perustuu yhä useammin
pelkän tietoliikenneyhteyden ja läppärin
varaan. Österberg laskee, että
Mynämäessäkin yksinyrittäjien liikevaihdot
alkavat olla jo hyvinkin isoja.
Lähes 40 000 asukkaan Raumalla
on huomattu sama. Kaupunkiin on
syntynyt yrittäjävetoinen etätyökohdepilotti,
jossa kaupunki on mahdollistajana
500 euron palvelusetelijärjestelmällä.
”Yrittäjälle ei sanota
ei. Aina vastausta ei löydy heti eikä
helposti, mutta eri tulokulmista asian
pohtiminen saattaa synnyttää jotain
odottamatonta. Sytykkeet toimintaan
voivat tulla kauhean monen kautta.”
Lopuksi on vielä palattava kaavoitukseen,
sillä siinä kristallisoituu yrittäjän
ja tämän tarpeiden kuuleminen.
Luukkosen sanoin: ”Kaavoituksen
merkitys on hirveän tärkeä.”
Österberg palaa tämän tästä joustavaan
kaavoitukseen puhuessaan
yritysmyönteisestä elinkeinopolitiikasta.
Mynämäessä on kaava-aluetta
kahdellakin alueella. Hyvin usein ratkaisu
kuitenkin löytyy räätälöidysti
muilta alueilta. ”Kun kaava-alueella
ei ole kiinteää tonttijakoa, voidaan
yritysten kanssa keskustella aitojen
tarpeiden perusteella.”
Toimitilojen hallinnointiin on
puolestaan perustettu kunnan omistama
Mynämäen YritysVoima Oy, josta
on kehittymässä itsenäinen elinkeinoyhtiö.
Myös Raumalla on löydetty erilliset
alueet eri kokoisille yrityksille.
Yritysten tarpeet määrittävät muun
muassa liikenteellisen sijoittumisen,
joten joustavuus on kaavoituksessa
elintärkeää. Takana ovat ajat, jolloin
kunta rakensi peltihallin haluamalleen
paikalle ja osoitti yritystilat sinne. Nykyisin
kunta ei voi olla rakennuttaja,
mutta Luukkonen näkee mahdollisuudet
jälleen verkostoissa. Yritystoiminnan
houkuttelun rinnalla kun voi
luoda kiinteistöinvestoijia kiinnostavia
alueita.
”Kunta on se toimija, jolla on oltava
kokonaiskäsitys maailmasta. Tällaisen
verkoston luoja kokoaa tiedon ministeriöiden
hyvä porukka.” ” Kunnan tehtävä on
ohjauksista, työllisyyden
hoitamisesta ja toisaalta bisnespuolen
erilaisista tukimahdollisuuksista ja
hankerahoituksista. Verkko on todella
laaja, ja itse olen kiitollinen siitä, että
Raumalla sitä on kutomassa äärimmäisen
sanoittaa yrittäjälle
tulevaisuutta."