Page 37

Tyoterveyshoitaja | 2017 No1

haju” voi olla merkki, että navetalla on ammoniakkia ja rikkivetyä. Keskusteluissa käydään läpi navetan ja lantalan ilmastointi. Lypsytyössä fyysistä kuormitusta aiheuttavat kyykistymiset ja toistotyö, jos lypsimissä ei ole irroittimia. Lypsinten irroittimet vähentävät fyysistä kuormitusta. Jos tilalla on lypsyrobotti, yrittäjän fyysinen työ on mm. puhdistustyötä navetalla. Lypsyrobotin käyttöön liittyy valvontatyötä ja keskustelussa ilmenee, miten se on järjestetty ja kuinka yrittäjä kokee järjestelyt. Kyselemällä ja huomioimalla saadaan selville altisteet, kuten melu, kuivikepöly, jauhopöly, ergonominen kuormitus, kuten nostot ja kurkottelu. Tilakäynnillä selvitetään myös, aiheuttavatko koneet ja laitteet tärinäaltistusta tai melualtistusta. Valaistus on navetalla tärkeä asia. Lypsytyössä on hyvä olla riittävä valaistus. Pimeään aikaan voidaan mitata valaistuksen riittävyyttä. Samalla työterveyshoitaja selvittää, miten yrittäjä kokee oman työnsä, mikä siinä toimii ja mikä kuormittaa. Maatalousyrittäjän jaksaminen, työn sujuvuus sekä työkyky; vaivat ja sairaudet tulevat usein esille. Henkilökohtaiseen terveyteen palataan myöhemmin tehtävässä terveystarkastuksessa. Lypsytyön jälkeen tulee maitohuonetyöt. Siellä pesutilan työtasojen korkeus tulee tarkastaa. Tekeekö yrittäjä lypsinten pesun itse vai koneellisesti, vaikuttaa mm. käsiin kohdistuvan altistumisen ja tuki- ja liikuntaelimistön kuormittavuuteen. Lypsinten pesurista voi tulla melua, jolloin on hyvä tehdä melumittaus. Jos melutaso on haitallista, annetaan suositus käyttää maitohuonetyössä kuulosuojaimia. Säilörehun tekeminen ja viljan käsittely työvaiheena selvitetään myös tilakäynnillä. Kone- ja laitekantaan tutustutaan myös. Navetan yhteydessä on usein koneiden korjaustilat. Siellä käydessä tulee esille, tehdäänkö hitsaustyötä, onko esiaputarvikkeet kunnossa ja onko alkusammutuskalustoa. TAPATURMAVAARAT JA ENSIAPUVALMIUS Työoloja huomioimalla ja havainnoimalla työterveyshoitaja ottaa puheeksi tapaturmavaarat ja ensiapuasiat. Tapaturmavaaroja aiheuttavat mm. eläinten käsittely ja hoito sekä navetalla ja ulkona liukastumis- sekä kaatumisvaara. Portaat voivat aiheuttaa putoamisvaaran. Koneissa on liikkuvia osia, joihin voi takertua. Työkoneiden kiinnitettävät osat voivat pudota ja aiheuttaa tapaturman. Tapaturmia voi lisätä yrittäjän väsymys ja kiire. Tapaturmavaara on ilmeinen maatilan töissä. Tuotantotiloissa ja koneissa tulee olla vähintään pieni siirrettävä ensiapupakkaus. Navetalla olevassa pukuhuoneessa voi olla ensiapukaappi, jossa on ensiaputarvikkeet ja silmähuuhdetta. Ensiaputarvikkeet ja jauhesammutin tulee olla korjaustiloissa myös. Maatalousyrittäjälle ensiapukoulutus on vapaaehtoinen, mutta on suotavaa pitää ensiaputaidot päivitettynä. Kun navetan työolot on selvitetty, riisutaan tilakäyntihaalari, päänsuojus, käsineet ja kumikengät. Usein mennään yrittäjän kotiin, jolloin voi rauhassa tehdä yhteenvetoa tilakäynnillä esille tulleista asioista. TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS Maatiloilla ammattitautien ja työperäisen altistumisen vähentäminen on yksi tärkeä osa tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta. Työterveyshoitaja esittää perustelut ja suositukset henkilökohtaisten suojainten käytölle. Maatalousyrittäjä tarvitsee kuulosuojaimet meluisissa töissä ja hengityksensuojaimen pölyisissä töissä. Tietoa annetaan työkykyä ylläpitävistä kuntoutuskursseista, työhyvinvointia tukevista kursseista ja alueellista hyvinvointipäivistä. Tarvittaessa "Työterveyshoitaja pyrkii antamaan maatalousyrittäjälle tukea, jotta yrittäjä jaksaa tehdä työtään" voidaan keskustella työjärjestelyjen muuttamisesta, jos yrittäjän työkyky alenee. Työterveyshoitaja kertoo kuntoutusmahdollisuuksista. Keskustellaan oman terveyden ylläpitämisestä ja mm. ruokavaliosta, liikunnasta jne. Esille tulee ottaa myös yrittäjän kokemus tilan hoidosta, henkinen jaksaminen ja miten sitä voi työterveyshuolto tukea. Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu tehdään samalla alustavasti. Tätä täydennetään myöhemmin tehtävässä terveystarkastuksessa. Samalla annetaan suullinen tieto työolojen parantamisehdotuksista. TILAKÄYNTIRAPORTTI Tilakäynnillä työterveyshoitaja tekee muistiinpanoja ja kirjaa ylös huomioita ja havaintoja. Yhteenvetoon kirjataan altisteet ja yrittäjää kuormittavat tekijät sekä tilan hyvät ja toimivat asiat. Samalla keskusteluun tulee esille tilan tukiasiat yms. Tilaneuvoja tuo esille omaan asiantuntemukseen liittyvät asiat. Työterveyshoitaja kirjoittaa raportin yhdessä maatalouden asiantuntijan kanssa työterveyshuollon toimipisteellä. Siihen kirjataan yhteenvedossa käsitellyt asiat, työhön liittyvien kuormitustekijöiden ja altisteiden terveydellinen merkitys ja työolojen kehittämisehdotukset ja seuranta konkreettisesti. Seuranta voi olla terveystarkastuksen yhteydessä tai seuraavalla tilakäynnillä, joka tehdään neljän vuoden kuluttua. MITÄ VAADITAAN TYÖTERVEYSHOITAJALTA TILAKÄYNNILLÄ Työterveyshoitajalla pitää olla kiinnostusta yrittäjän arkeen ja maatalouden työhön. Tilakäynnillä työterveyshoitaja havainnoi koko ajan kaikilla aisteillaan. Työterveyshuollon toiminnasta työterveyshoitajalla on iso vastuu ja osaamista ja tietoa tarvitaan tilan työoloista, altisteista ja niiden terveydellisestä vaikutuksesta. Tietoa pitää olla myös työhygieenisistä tekijöistä. Työterveyshoitajalla pitää olla joustavuutta sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Tilakäynneillä menee paljon aikaa ja työajassa joutuu joustamaan. Tilakäyntiin liittyvät aikaiset aamuherätykset, autolla ajaminen ja pitkät välimatkat. Tilakäynnit ovat työterveyshoitajan työssä erikoisosaamista. Työterveyshoitaja pyrkii antamaan maatalousyrittäjälle tukea, jotta yrittäjä jaksaa tehdä työtään. Iso osa työstä on neuvontaa ja ohjausta henkisen jaksamisen tukemiseksi. Nykyään erityisesti henkinen jaksaminen korostuu maatalousyrittäjän työssä ja tärkeä asia ottaa esille tilakäynnillä. Anja Ryhänen Työterveyshoitaja Työterveyshoitaja 1/17 37


Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above